Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

148toiminnan eli johtamisen työtoiminnan sekä myös se, miten hän hallitsee johtamistyöhönliittyvän ihmisten välisen toiminnan eli inhimillisen toiminnan, joka vaikuttaaorganisaation perustehtävän hoitamiseen sen toimintaympäristössä.Johtajan kehittymisen kannalta on siis merkityksellistä se, millaisessa toimintaympäristössähän toimii, koska johtajana kehittyminen tapahtuu suhteessa vallitsevaantoimintaan. Johtajana kehittyminen suhteessa työn perustehtävään ja toimintaympäristöönliittää johtajan osaksi organisaation toimintarutiineja, joilla organisaatio ylläpitäätoimintansa pysyvyyttä ja jatkuvuutta historiallisesta perspektiivistä tarkasteltuna,jolloin keskeisiä elementtejä ovat modernia tilaa ilmentävät rakenteet ja systeemit,joihin valta keskittyy. Näitä edustaa kuntaorganisaatioissa linjaorganisaatio keskeisenätoimintaympäristönä, joka on orgnisaation pysyvyyttä vahvistava valtarakenne. (vrt.Bauman 1996, 21–45; vrt. uusintava oppiminen, Ruohotie 1997, 14–15) Johtajanakehittyminen edellyttää tämän valtarakenteen tunnistamista ja hallitsemista. Valtarakenteentunnistamisen myötä johtaja kokee hallitsevansa työtoiminnan, jonka avullahän kykenee toimimaan ja turvaamaan organisaation perustehtävän hoitamisen jasiihen liittyvän toiminnan jatkuvuuden ja pysyvyyden.Johtajan kokemuksen mukaan johtajana kehittymisen ”uusintaminen”-entiteettiilmenee toisille ihmille hänen käyttäytymisensä muutoksena. Se tapahtuu suhteessaorganisaatiossa tapahtuvaan toimintaan eli sen perustehtävän toteuttamiseen orgasnisaationomassa toimintaympäristössä. Tällöin johtajana kehittymisen kohteena onjohtajan toiminnan muutos sekä organisaation perustehtävään että toimintaympäristöönliittyvien tilanteiden hallinnassa ja organisoimisessa. Tässä johtajana kehittymisenentiteetissä paranee johtajan kyky ja osaaminen hallita ja ohjata erilaisia työtoiminnanettä inhimilliseen toiminnan käytännön tilanteita. "Uusintaminen"-entiteetissä kehittyminentapahtuu johtajan toiminnan automatisoitumisena ja johtamistyön rutiinienhallinnan parantumisena. Behavioristisen oppimisteorian ja uusintavan oppimisteorianmukaan tämä tapahtuu vaiheittain yksinkertaisesta monimutkaisempien kokonaisuuksienhallinnan parantumisena. 55 Tässä tutkimuksessa uusintamisen vaiheittaisuudestaei saatu viitteitä. Sen sijaan merkitykselliseksi osoittautui johtajan tietoisuus työnperustehtävästä ja toimintaympäristöstä. Toisaalta ”uusintaminen”-entiteettiin liittyykäyttöteorioiden vahvistumiseen eli niin sanotun kaksikehäisen oppimisen mallinensimmäiseen kehään, jolloin kehittyminen on toimintaorientoitunutta ja vahvistaajohtajan proseduraalisia kompetensseja (vrt. Argyris & Schön 1978, 10–29; Poikela1999, 246; Ruohotie & Honka 2003, 63).Johtajana kehittymisen ”uusintaminen”-entiteetti liittyy modernin maailman 56edellyttämään johtajan kehittymiseen, jossa keskeistä on asioiden ja toiminnan hallintaja jolloin muuttuu johtajan kokemus toiminnan hallinnasta ja joka ilmenee toisilleihmisille johtajan käyttäytymisessä. Johtajana kehittymisen ”uusintaminen”-entiteettivaikuttaa johtajan työrooliin managerina. ”Uusintamisen” vaikutukset managerityörooliinnäkyvät siinä, miten johtaja kokee hallitsevansa normeja, rutiineja, menettelytapoja,aikaa, arkea ja työtään osana elämän kokonaisuutta. Johtajana kehittymisen”uusintaminen”-entiteetin liittyminen aiempiin työtoiminnan ja tilanteiden johta-55 Vrt. luku 4.3 Behavioristisen oppimisen teoria56 Ks. luku 3.2 Yksilö johtamistyön tekijänäACTA