Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

783. Haudonnan vaiheHaudonnan vaiheen aikana keskeisintä oli ottaa etäisyyttä tutkimustehtävän tietoiseenratkaisuun ja pyrkiä tietoisesti unohtamaan edellinen vaihe. Tässä vaiheessa kerättiintutkimusaineisto ja se litteroitiin. Aineiston hankinnan aikana tutkittavia johtajiapyydettiin kertomaan johtajana kehittymisensä henkilökohtaisista kokemuksista. Jokaisessaaineiston keruun tilanteessa systemaattisesti ohjattiin keskustelu yksilöllisenkokemuksen pohdintaan. Avauskysymyksinä jokaisessa kohtaamisessa olivat, mitenolet kehittynyt johtajana ja mikä on ollut merkityksellistä johtajana kehittymisenkannalta juuri sinulle. Tutkijan roolina oli aineiston keruun aikana kuunnella, auttaa,tukea ja innostaa tutkittavia kertomaan, kuvaamaan ja kirjoittamaan tilanteita, jotkaliittyivät henkilökohtaiseen kokemukseen johtajana kehittymisessä ja jotka nousivatjohtajan omista elämänkäytännöistä ja merkityksenannosta. Informanttien ohjaamistateorialähtöisillä kysymyksillä pyrittiin välttämään (Perttula 1995, 64; Varto 1992,16). Tämä eteni kannustavan vuorovaikutuksen kautta alustavaan pelkistykseen ja senjälkeen tarkentavaan vuorovaikutukseen tutkittavan kanssa.Kannustavan vuorovaikutuksen eli haudonnan ensimmäisen vaiheen aikanakuuntelin, keskustelin ja aktivoin tutkittavaa kertomaan hänen henkilökohtaisia kokemuksiaanjohtajana kehittymisestään. Tutkijan näkökulmasta tavoitteena oli kuunnellaaktiivisesti ja ymmärtää tutkittavan kokemuksia yleensä, hänen niille antamiamerkityksiä ja hänen tapaansa ilmaista kokemuksiaan. Tavoitteena oli myös se, ettätutkittava oppii luottamaan tutkijaan. Kunkin tutkittavan luona käytiin alkukeskustelujohtajana kehittymisen kokemuksesta, jolloin sovittiin jokaisen kanssa hänelle parasmahdollinen tapa tuottaa johtajana kehittymisen pohdintoja. Kannustavan vuorovaikutuksenyksi tavoite oli myös kannustaa tutkittavaa kertomaan ja kuvaamaan omaajohtajana kehittymisen kokemustaan karsimatta tai analysoimatta sitä itse. Vuorovaikutustoteutui tässä vaiheessa sähköpostitse. Tutkittavat olivat tottuneita sähköpostinkäyttäjiä. He pystyivät näin itse valitsemaan parhaan ajankohdan vastata yhteydenottoihin.He pystyivät jättämään viestini huomiotta ilman painostuksen tunnetta, mikälieivät halunneet vastata.Alustavan pelkistyksen, haudonnan toisen vaiheen, tavoitteena oli löytää kunkintutkittavan kokemuksesta olennaiset elementit. Analysoin ja koodasin vapaalla yksilökohtaisellakoodauksella jokaisen tutkittavan pohdinnat siten, että kaikki tunnistamanimerkitykset saivat oman koodin. Tarkoituksena oli saada tarkka ja rikas kuva siitä,mistä tutkittava puhui silloin, kun hän puhui johtajana kehittymisestään. Avoimenkoodauksen tuloksena tulkitsin kullekin tutkittavalle kuvan hänen yksilöllisestäjohtajana kehittymisen merkitysrakenteestaan. Liitteessä 6 on esimerkki tällaisestapelkistyksestä.Tarkentavan vuorovaikutuksen eli haudonnan kolmannen vaiheen aikana annointutkittaville itselleen kommentoitavaksi ja korjattavaksi yksilöllisen merkitysrakenteenja tutkittavaa koskeneen tutkimusaineiston. Palautteen perusteella tarkensin kunkintutkittavan johtajana kehittymisen merkityksellisten kokemusten yksilöllistä kokonaiskuvaasekä täsmensin, miten olin ymmärtänyt tutkittavan kokemuksen ja mitkäosat siinä vaativat vielä lisätietoa. Lopuksi laadin yksilölliset kysymykset tarkentamaanymmärrystäni tutkittavan johtajana kehittymisen kokemuksesta ja sen merkityksestä.Tavoitteena oli saada tutkittavan täsmennykset hänen aiempiin kertomuksiinsa liit-ACTA