Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

92tutkimuksen toteutuksessa on aina erityisesti huomioitava tutkimuksen tieteellisentavoitteen eli laadullisen yleisen saavuttamisen rinnalla yksilöllisestä ja yksittäisestäainutkertaisuudesta huolehtiminen. Sen aito huomioon ottaminen osana kokemusmaailmaaon tutkimuksen keskeisin tekijä. Ihminen on tapaus itsenään, kokonaisuus,jota tutkimus ei saa vahingoittaa, vaan hän on sellainen kuin on. Hänen kokemustaanvoidaan ymmärtää ja tulkita, mutta ei normittaa. (Varto 1992, 78–81)Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden perustana on tutkimusasetelman,toteutuksen ja raportoinnin systemaattisuus ja täsmällisyys. Keskeistä on tarkastellatutkimuksen validiutta, jolla tarkoitetaan ensinnä tutkimusmenetelmän kohdistamistatutkittavaan ilmiöön ja sitä, että toteutus on tehokasta. Toiseksi, että tutkimusaineistokäsittelee tutkittavaa ilmiötä ja että tutkimustulokset antavat tutkimuskohteesta tutkimustehtävänratkaisemisessa tarvittavaa oikeaa tietoa. Tämän toteutumisen kannaltaolennaista on tutkimusmetodien hienojakoisuus (Unobtrusive) ja pitkäkestoisuus(Sustained), tutkittavien vahvistuminen (Validation) vuorovaikutussuhteessa tutkijankanssa sekä triangulaatio (Triangulation) eli monistrategiset ja -muotoiset menetelmät.(Anttila 2005, 469–472; Mason 2004, 6–8; Woods 2001, 4–5) Tässä kokemustietoonperustuvan inhimillisen todellisuuden tutkimuksessa on pyritty antamaantilaa yksilön omaa todellisuutta koskevalle inhimilliselle tietämiselle ja tekemään senäkyväksi tieteellisessä tutkimuksessa. Teoreettinen tarkastelu voi muodostua koetuntiedon tarkastelussa normiksi, jolloin ihmisen tietämisessä oleva moninaisuus voijäädä havaitsematta (Varto 1995b, 104). Sen vuoksi tässä tutkimuksessa on pyrittysystemaattisen tieteellisen menetelmän avulla ensin muodostamaan kokonaisymmärrysjokaisen tutkittavan henkilökohtaisesta johtajana kehittymisen merkitysrakenteestaja vasta sen jälkeen muodostettu yliyksilöllisen tason kuvaus tutkittavasta ilmiönmerkitysrakenteesta ja olemuksesta. Koska tämän tutkimuksen kohteena on uusinäkökulma johtajana kehittymisen ilmiöön, sen validiuden varmentamiseksi tehtiinensin tutkimuskohteen ontologinen analyysi ja määriteltiin ennakkoon sen perusteellatutkittavien ja tutkimusaineiston valintakriteerit. 39Toisaalta tutkimuksen luotettavuudella tarkoitetaan myös tutkimuksen vapauttasatunnaisista ja epäolennaisista tekijöistä. Tätä varmennettiin huolehtimalla tutkimuksenkokonaiskohdallisuudesta 40 koko tutkimusprosessin ajan. Viimeiseksi arvioinkokemuksen tutkimisen luotettavuutta yleensä ja kokemuksen fenomenologisen tutkimisenluotettavuusehtojen toteutumista tässä tutkimuksessa. (Varto 1992, 50–51,118) Kvalitatiivinen tutkimusote soveltuu tajunnallisuuteen, vuorovaikutukseen taikieleen perustuvien ilmiöiden tutkimiseen. Tajunnalliset ilmiöt ovat ihmisten kokemuksessaolevia merkityksiä, jotka ovat olemassa vain kokevan subjektin kautta. Näinollen tajunnallisten ilmiöiden tieto on olemassa vain subjektiivisena kokemuksena,jolloin tutkimuksen luotettavuustarkastelun kriteerit on erotettava olemukseltaansosiaalisten, subjektittomien ilmiöiden luotettavuustarkastelun kriteereistä. (Perttula1995, 98–99)Inhimillistä todellisuutta koskeva tieteellinen tieto on ontologisen olemuksen jatehtyjen ennakko-oletusten mukaan rajoittunutta ja näkökulmallista. Tällöin tiedon40 Ks. luku 4 Johtajana kehittymisen ilmiön ontologinen analyysi ja 6.2 Tutkimusaineiston hankinta41 Ks. kohdallisuus s. 81ACTA