Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

jossain ilmiöön vaikuttavassa ympäristössä toimintaprosessin aikana jokin on muuttunuttiettyyn tavoiteltuun suuntaan. Kasvatustieteen käsitemäärittelyjen (Hirsjärvi1983) perusteella näyttää siltä, että kehityksen, kasvun ja oppimisen ilmiöillä on samaontologinen perusta, jota kutsun tässä tutkimuksessa kehittymiseksi.51Kehittyminen oppimisteorioiden perusteellaIhmisen kehitystä, kasvua ja oppimista on tutkittu paljon eri tieteenalojen piirissä. Teorioitaja malleja ihmisen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta on runsaasti. Merriam &Cafarella (1999), Rauste-von Wright et. al. (1994, 2003), Ruohotie (2005a, 107–136)sekä Niikko (1998) ovat esittäneet kokoavasti eri oppimisteorioita. Erityisesti Merriamin& Cafarellan (1999, 236–266) ja Ruohotien (2005a, 124) käyttämä oppimisenlokus-käsite on tässä yhteydessä hyödyllinen, koska sen avulla he ovat määrittäneetoppimisen pääasiallisen vaikuttimen eri teorioissa. Etsin seuraavaksi kokoavaa vastaustasiihen, miten kehityksen, kasvun ja oppimisen ilmiöt kuvataan eri oppimisteorioissa.Tarkastelun kohteena ovat biologis-fyysisen, kognitiivisen, humanistisen, sosiaalisensekä kontekstuaalisen oppimisteorian näkökulmat kehittymiseen. Näiden koonta onesitetty taulukossa viisi sivulla 51. (Merriam & Cafarella 1999, 263–266; Niikko 1998,12–21; Ruohotie 2005, 107–136)Biologis-fyysisten teorioiden mukaan kehitys on organismin fyysisessä olemuksessahavaittua kasvua. Kasvu erottuu kehityksestä siten, että siihen sisältyy fyysisenkasvun lisäksi henkinen kasvu ja sielullisten piirteiden kehittyminen. Muutos nähdäänbiologisessa näkemyksessä kypsymisenä ja muutosprosessit noudattavat yksilöllistäajoitusta. (Niikko 1998, 14, 15; Rauste-von Wright et. al. 2003, 27–31; 82–85)Behaviorististen oppimisteorioiden mukaisesti kehitys on käyttäytymisen jataitojen ulkoa oppimista, vahvistumista ja harjaantumista. Kasvu on tämän näkemyksenmukaan toiminnan automatisointia ja rutiinien hallintaa. Muutos on siirtymistäyksinkertaisesta monimutkaiseen tai osista kokonaisuuksiin. Oppimisprosessi nähdäänkäyttäytymisen muuttumisena ja oppimisen lokuksena on ulkoisessa ympäristössäoleva ärsyke, jonka vaikutuksesta muutos tapahtuu. (Niikko 1998, 15–17; Merriam& Cafarella, 1999, 263–266; Ruohotie 2005, 108–110, 124; Rauste-von Wright et.al. 2003, 27–31)Kognitiivisten oppimisteorioiden mukaan kehitys on tiedon organisointia skeemoiksija tietorakenteiksi. Kasvusta on tämän näkemyksen mukaan kyse metakognitioiden,ongelmanratkaisutaitojen ja mielikuvituksen konstruoinnista. Muutoksellatarkoitetaan kognitiivisen kapasiteetin laajenemista konkreettisesta abstraktiin ja oppimaanoppimisessa. Oppimisprosessin luonne on luonteeltaan sisäinen kognitiivinenmuutosprosessi. Oppimisen lokuksena on sisäinen kognitiivinen struktuuri. (Niikko1998, 15, 17–18; Merriam & Cafarella 1999, 263–266; Ruohotie 2005, 110–112,124; Rauste-von Wright et al. 2003, 90–95)Humanististen oppimisteorioiden mukaan kehityksessä on kyse inhimillisyydenja henkisen potentiaalin ymmärtämisestä, vahvistumisesta ja uudistumisesta, kuntaas kasvussa on kyse ihmisen henkisen olemuksen, persoonallisuuden, tietoisuudenja itsetuntemuksen pohdinnasta, muotoutumisesta ja hallinnasta. Muutos nähdäänlähinnä tietoisuuden heräämisenä, reflektiona ja ymmärtämisenä. OppimisprosessinJo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a