Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

59Tutkimuskohteen erityistieteellinen rajausKehittymisen ilmiötä on tarkasteltu useiden eri tieteenalojen näkökulmasta. Kutenkehittymisen ilmiön olemuksen tarkastelu aiemmin 15 osoitti, eri teoriat tuovat esiinerilaisia puolia kehittymisen ilmiöstä. Kehittymisen ilmiöön läheisesti liittyvien kehityksen,kasvun ja oppimisen ilmiöiden välistä epäselvyyttä aiheuttavat muun muassakäsitteiden synonyyminen käyttö, niiden ristiin määrittely, suhteiden epäselvyys, liittyminentoisiinsa sekä ilmiöitä tutkineiden tutkimusten ontologisten, epistemologisten jametodologisten perusteiden epäselvyydet. Näin ollen aiempien teorioiden perusteellaei voida tehdä luotettavasti näiden ilmiöiden käsitteellistä erottelua ja määrittelyä.(vrt. Rauste-von Wright 2003, 67) Tässä tutkimuksessa lähtökohtaisesti kehittymisenilmiön keskeiset elementit määriteltiin oppimisteorioiden avulla. Kehittyminen nähdäänlaaja-alaisena ilmiönä, joka sisältää biologis-fyysistä, behavioristista, kognitiivista,humanistista, sosiaalista ja konstruktivistista oppimista.Kehityksen, kasvun ja oppimisen käsitteellinen epäselvyys voi osaltaan heijastaasitä, että teorioiden ja käsitteiden avulla teoreettisesti kuvatun todellisuuden ilmiönperusolemus ei ole selvä. Näin ollen kokemuksellisten ilmiöiden kehitys, kasvu jaoppiminen laadullisten erojen ja yhtäläisyyksien empiirisen esiintymisen tarkempitarkastelu olisi välttämätöntä käsitteellisen selkeyden parantamiseksi. Ristiriitaisetkäsitemäärittelyt aiheuttavat tieteelliselle tutkimukselle monentasoisia haasteita jaongelmia. Teorioiden soveltaminen ja hyödyntäminen käytännössä vaikeutuu, josilmiöitä kuvaavat käsitteet voidaan ymmärtää tutkimuskohtaisesti monella eri tavalla,jolloin niiden soveltaminen on vaikeaa ja voi aiheuttaa väärinymmärryksiä.Käsitteellisen selvyyden tavoittamiseksi ei riitä ainoastaan ilmiön tutkiminensinänsä, vaan sen selkeyttämiseksi on myös löydettävä erilaisia metodisia ratkaisuja,joilla ilmiön tavoittaminen onnistuu. Kehityksen, kasvun ja oppimisen ilmiöidenteoreettisen ja käsitteellisen pirstaloitumisongelman ylittämiseksi ja ilmiöiden käsitteellisenepäselvyyden vähentämiseksi tarvitaan paluuta ilmiöiden olemusta etsiviin jakokoaviin metodisiin lähestymistapoihin. Näin ollen tämän tutkimuksen erityistieteellisenänäkökulmana on kokonaisvaltainen kasvatustieteellinen näkökulma johtajanakehittymiseen, jolloin kehittyminen määritellään kasvua, kehitystä ja oppimistayhdistäväksi metailmiöksi.Tutkimusasetelma ja tutkimuksen lähtökohtana olevat käsitteetJohtamistyötä eli johtamista ja johtajuutta on tutkittu useiden tieteiden alueella,kuten esimerkiksi kauppatieteellisissä, teknistieteellisissä, yhteiskuntatieteellisissä jakäyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa. Johtamistyön teoreettinen ja käsitteellinenmäärittely ei ole vakiintunutta, mutta tehdyn johtamistyön tutkimuksen historiallisentarkastelun perusteella voidaan määritellä johtamistyön keskeiset elementit, jotka ovattyötoiminnan johtaminen, ihmisten johtaminen, tavoitejohtaminen, tilannejohtaminen,prosessijohtaminen, muutosjohtaminen ja organisaation johtaminen. Johtamistyökunta-alalla on toisaalta perinteistä, mutta sekä demograafisten että globaalien raken-15 Ks. luku 4.3 Johtajana kehittymisen ilmiön kasvatustieteellinen perustaJo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a