Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

184EpilogiTutkimuksen tekemisessä on aina kyse tutkijan henkilökohtaisesta näkökulman valinnasta:millaisen ilmiön tutkimiseen tutkijalla on kontribuutioita, millaisesta ilmiöstätutkija on kiinnostunut, millaisena hän näkee ilmiön, miten hän etsii tietoa ilmiöstä,miten hän tietoa käsittelee ja miten hän raportoi tutkimuksen tuloksista. Jokainenratkaisu sekä rajaa jotain pois että avaa uuden näkymän. Laadullisessa tutkimuksessatutkimusprosessi on eräänlainen näkökulman valintaprosessi, joka päättyy kun lopullinenraportti on valmis. Näkökulmavalinnan lähtökohtana on ollut intuitiivinen oivallusinhimillisen todellisuuden kokonaisuuden ja osien, globaaliuden ja paikallisuuden,yhteisön ja yksilön systeemisestä kytkeytymisestä toisiinsa. Halu syventää tätä oivallustaon ohjannut tapaani tarkastella johtajana kehittymisen maailmaa, tapahtumia ja ihmisiäsekä suunnannut minua tutkimaan koettujen merkitysten maailmaa.Olen lähestynyt ilmiötä useista eri lähtökohdista käsin ja rajannut näkökulmaalöydettyjen merkitysten suuntaamana siten, että uudet näkymät johtajana kehittymisenilmiön olemukseen ovat suunnanneet tutkimusprosessin seuravan vaiheen toteuttamista.Prosessin toteuttamisen keskeisenä periaatteena on ollut eheän tutkimusprosessinrakentaminen siten, että toteutuksen eri elementitit muodostavat loogisenkokonaisuuden, joka toimii tutkimusta koossa pitävänä voimana ja kantaa läpi kokotutkimusprosessin (vrt. Kolkka 2001, 184; Varto 1995a, 95). Näkökulmani tässä tutkimuksessaon kokonaisen ihmisen kokemien merkitysten suuntaama ja aina, kun erivaiheissa tekemäni tulkinta olemuksesta on osoittautunut epäselväksi tai ristiriitaiseksi,olen palannut autenttisiin johtajien omien kokemien merkitysten pariin ja tarkentanuttulkintaa niiden kautta.Merkitysten tutkiminen on yksityiskohtien ja osatekijöiden kokoamista merkityksellisiksikokonaisuuksiksi. Johtajana kehittymisen merkityksellisten tekijöidentunnistaminen ja paikantaminen perustui pitkäjänteiseen ja jatkuvaan systemaattiseentutkittavien eli toisen ihmisen kokemuksen ymmärtämiseen. Merkityksen tunnistaminenja paikantaminen voi olla sekä tilannelähtöistä että idealähtöistä. Kokemukseenperustuvia merkityksiä ja merkitysten merkityksiä etsimällä luotiin uudet merkityshorisontitjohtajana kehittymisen ilmiölle. Merkitysten ymmärtämisen merkitys onsiinä, että inhimillinen toiminta on aina yksilöllistä, se ei ole yleensä vain aina yksilöönkiinnittyvää. (Lehtonen 1996, 27; Toiskallio 2001, 459, 461) Näin ollen merkityksellistyminensuhteuttaa ihmiseen itseensä persoonana ja hänen omaan henkilökohtaiseenihmiskäsitykseensä. Merkityksellistyminen eroaa selittämisestä siinä, että kun selittämisessäetsitään syy–seuraus-suhteita, merkityksellistymisessä oivalletaan suhteessa itseenolevat eli henkilökohtaisesti merkitykselliset suhteet tai toiminta. Johtaja ikään kuinACTA