Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

157toimintaansa, organisaation työtoimintaa että sen inhimillistä toimintaa kohti toivottuatulevaisuutta. Se ilmenee johtajalle itselleen merkityksen muutoksena ja toisilleihmisille johtajan sitoutumisen muutoksena, jolloin sekä johtajan uudistaja -työroolija minäidentiteetti vahvistuvat. Nämä liittyvät konstruktivistisen oppimisen teoria,johon sisältyy tiedon ja kokemuksen merkityksen ymmärtäminen, vahvistuminen jauudistuminen, tiedon ja kokemuksen merkityksen pohdinta, muotoutuminen ja hallinta,tiedon ja kokemuksen reflektointi ja ymmärtäminen, merkitysten konstruointikokemusten pohjalta sekä merkityksen muutos yksilössä tapahtuneen todellisuudensisäisen konstruktion mukaisesti. Entiteetti liittyy myös humanistisen oppimisenteoriaan, jossa merkityksellistä on inhimillisyyden ja henkisen potentiaalin ymmärtäminen,vahvistuminen ja uudistuminen, henkisen olemuksen, persoonallisuuden,tietoisuuden ja itsetuntemuksen pohdinta, muotoutuminen ja hallinta, tietoisuudenherääminen, reflektointi ja ymmärtäminen, toiminnan kautta sisäiseen täyttymykseensekä inhimillisyyden sekä persoonallisuuden muutos affektiivisten ja kognitiivistentarpeiden mukaan. 707.2.3 Johtajana kehittymisen ilmiön olemuksen kiteytysJohtajana kehittymisen entiteetit ovat uusintaminen, suuntautuminen, voimaantuminenja uudistuminen. Uusintaminen ja suuntautuminen tapahtuvat suhteessa”työ”-merkityshorisonttiin ja voimaantuminen ja uudistuminen tapahtuvat suhteessa” ihmisenä oleminen”-merkityshorisonttiin. Johtajana kehittymisen ”ihmisenäoleminen”-merkityshorisontti liittyy johtamistyössä yhteisen inhimillisen todellisuudenrakentamiseen johtajan ja henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuson edellytys johtamistyössä onnistumiselle. Sen avulla etsitään ja rakennetaan yhteistenkokemusten ja keskustelujen kautta johtamistyön ja johtajana kehittymisen inhimillisentodellisuuden konteksti. Johtamistyön inhimillistä ulottuvuutta painottaa myösnäkemys johtamisesta toivoa herättävänä vuorovaikutuksena. (vrt. Juuti 2005, erityisesti22–41; Laine 2008) Koska johtajana kehittyminen toteutuu suhteessa ihmisenäolemiseen, se on keskeisiltä elementeiltään johtajan eettisen ajattelun kehittymistä:miten hallitsen, kohtaan, ohjaan ja ymmärrän toista ihmistä ja hänen toimintaansasuhteessa orgnisaation tavoitteisiin. Toisen eettisessä kohtaamisessa olennaista ei olemetodi vaan ajattelu, joka pyrkii aitoon diskurssiin suhteessa toiseen, toisen mielenymmärtämiseen, toiselle avautumiseen sekä toisen ja itsen suhteen uudelleen rakentamiseen.(vrt. Juuti 2002, 25)Uusintaminen merkityksellistyy johtana kehittymisen kannalta suhteessa johtajanomaan kokemukseen perustuvaan käsitykseen työn perustehtävästä ja toimintaympäristöstä.Tähän käsitykseen sisältyy myös johtajan käsitys toisten ihmisten kokemuksistatyön perustehtävästä ja toimintaympäristöstä. Se ilmenee johtajalle itselleen hallinnanmuutoksena ja toisille ihmisille käyttäytymisen muutoksena, jolloin se vaikuttaajohtajan työtoiminnassa toisaalta hänen toimintaansa manageriroolissa ja johtajanpersoonaan sisältyvään toimijaidentiteettiin.Suuntautuminen merkityksellistyy johtana kehittymisen kannalta suhteessa70 Vrt. luku 4.3 Johtajana kehittymisen ilmiön kasvatustieteellinen perustaJo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a