Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

169kohteisiin. "Työ"-merkityshorisontti on sekä johtajalle itselleen että toisille ihmisillehavaittavaa ja viittaa siten Rönnholmin (1999, 23) kuvaamiin identiteetin havaittaviintai pääteltäviin osiin ja niiden koosteisiin, jotka identifioivat yksilön itseen tai toisiin.Johtajana kehittymisen kohteena oleva käyttäytymisen muutos liittyy johtajan toimijaidentiteetinkehittymiseen (vrt. Aula 2000, 17–20; Buchanan & Huczinski 1997,332–414), kun taas johtamisprosessien muutos liittyy johtajan johtamistyön uraidentiteetinmuutokseen. "Ihmisenä oleminen"-merkityshorisontti on Rönnholmin (1999,23) kuvaama sosiaalisesti luokiteltu pysyvä kohde, jonka suhteen ihminen itse ja toisetihmiset jatkuvasti arvioivat johtajana kehittymistä. Suhteessa olemisen muutos liittyysosiaalisen identiteetin muutokseen ja johtajuusmerkityksen muutos liittyy ammattiidentiteetinmuutokseen (vrt. Rauste-von Wright et al. 2003, 43–44).Johtajana kehittymisen olemus ilmenee myös aiemmissa tutkimuksissa löydetyissäjohtajan kompetenssialueissa (vrt. Ruohotie & Honka 1999, 184–189; Boyatzis 1982).Entiteeteistä uusintaminen ja suuntautuminen liittyvät päämääräsuuntautuneisuudenkompetenssialueeseen, jonka menestystekijöitä ovat tehokkuussuuntautuneisuus,toiminnallisuus, diagnostiset kyvyt ja kyky johtaa ja vaikuttaa. Voimaantumisen jauudistamisen entiteetit liittyvät sekä johtamistaidon kompetenssialueeseen että inhimillistenresurssien johtamisen kompentenssialueeseen. Niiden menestystekijöitäovat itseluottamus, suullinen esitystaito ja loogisuus sekä sosiaalisen vallan käyttö,myönteinen ihmiskäsitys, ryhmäprosessin hallinta ja realistinen minäkuva.Tutkimustulokset osoittavat myös, että johtajana kehittyminen liittyy itsetunnonkehittymiseen eli itseen kohdistuvaan positiiviseen ja negatiiviseen asenteeseen. Vahvaitsetunto tukee johtajan sosiaalista, normatiivista ja institutionaalista integroitumistaorganisaatioon, sen toimintaympäristöön ja sitoutumista johtamistyöhön. Itsetunnonkehittyminen tapahtuu yksilön ja yhteiskunnan välisenä sosiaalisena prosessina suhteessaitsenäistymiseen, sosiaaliseen yhteisöllisyyteen ja elämänhallintaan sekä yksilönsosiaaliseen, normatiiviseen ja institutionaaliseen integroitumiseen yhteiskuntaan. Johtajanakehittymisen ”uusintaminen”-entiteetti liittyy elämänhallinnan kehittymiseen,siihen kuuluvat elämän tarkoituksellisuus, hyvät ihmissuhteet, henkinen tasapainosekä omien kykyjen ja oman arvon tunnistaminen yksilönä. ”Voimaantuminen”-entiteetti liittyy sosiaalisen yhteisöllisyyden kehittymiseen, johon kuuluvat sosiaalisuus,empaattisuus ja yhteisölliset arvot. ”Suuntautuminen”- ja ”uudistuminen”-entiteetitliittyvät itsenäistymiseen, johon kuuluvat oman minuuden löytäminen, omien kykyjenkehittäminen ja käyttäminen sekä kokemukset onnistumisesta ja yksilölliset arvot. (vrt.Jaari 2004, 29, 33, 277–278)8.4 Johtajana kehittyminen ammatillisena kasvunaTutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että johtamistyö on professionaalista työtä ja johtajanakehittyminen on johtajan ammatillista kasvua tähän työhön. Mentkowski & Ass.(2000) ovat mallintaneet ammatillisen kasvun dimensiot, osa-alueet ja niitä integroivattransformatiiviset oppimissyklit. Tässä mallissa ammatillisen kasvun dimensioista ensimmäinenon yksilön kasvua ohjaavien mentaalisten rakenteiden ja kontekstuaalistenpuitteiden välinen suhde. Toinen dimensio on yksilön sisäisen maailman ja ulkoisenmaailman välinen suhde. Näiden dimensioiden painotuserojen mukaan erottuu neljäJo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a