Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

30Kunta-ala aineiston keruun aikanaSuomessa oli 446 kuntaa tämän tutkimuksen aineiston keruun päättymisvuonna 2003.Niistä 111 kuntamuotona oli kaupunki ja 335 kuntamuotona muu kunta. Suomion harvaan asuttu maa, jonka yksi keskeinen rakenteellinen haaste liittyy asukkaidenepätasaiseen jakautumiseen maan eri osiin. Vuoden 2003 alkaessa Suomen väkilukuoli 5 206 297. Suomessa kaupungeissa asuu noin 70 prosenttia väestöstä ja muissakunnissa noin 30 prosenttia väestöstä. Muuhun Eurooppaan verrattuna suomalaisissakaupungeissa asuu selvästi pienempi osuus väestöstä, sillä Euroopan Unioniin kuuluvienmaiden kaupungeissa asui jo vuosituhannen vaihteessa keskimäärin yli 80 prosenttiaväestöstä. Kaupungistuminen on liittynyt teollistumiseen ja yhteiskunnan muutokseenyleensä. Suomalaisten kaupunkien syntyhistoriassa on oma, muista poikkeava piirre:kaupungit ovat syntyneet hallinnollisella päätöksellä, eivät luonnollisen kehityksentuloksena (Laakso & Loikkanen 2004, 44–56, 66; Tilastokeskus 2007; Väestörekisterikeskus2007).Kuntatyönantajan palveluksessa oli vuonna 2003 yhteensä 494 751 työntekijää,mikä on 22 prosenttia kaikista työssä käyvistä Suomessa. Tarkasteltaessa työikäisen väestönjakautumista yksityisen työnantajan, kuntatyönantajan ja valtion välillä eri vuosinahavaitaan, että julkisen sektorin osalta valtio on jonkin verran tehnyt työntekijämääriinheijastuneita rakenteellisia uudistuksia lamavuosien aikana. Vastaavasti kuntasektorillaon päinvastoin vuosien 1990–2003 välisenä aikana työntekijöiden määrä lisääntynyt28 325 työntekijällä. Osaltaan kuntien henkilöstömäärän lisääntymiseen ja valtionhenkilöstömäärien vähenemiseen on vaikuttanut valtion aiemmin hoitamien tehtäviensiirtäminen kuntien hoidettavaksi ja väestön ikärakenteen muutoksen aiheuttamatpalvelutarpeiden lisääntyminen. (Tilastokeskus 2007)Kunta-alalla on kohdattu kaksi merkitsevällä tavalla erilaista kehitysvaihetta.Näistä ensimmäinen eli kansallisen muutoksen vaihe oli hitaan muutoksen aikaa.Toinen, globaalin muutoksen vaihe, on ollut nopean muutoksen aikaa. Se on liittynyterilaisten rajojen avautumisen myötä globalisoitumiseen ja sen seurauksena kansallisvaltionsisällä keskusvallan ja paikallishallinnon väliseen uudelleen asemoitumiseen.(Väyrynen 2002, 11–13)Kunta-alan kansallisen muutoksen vaiheKansallisen muutoksen aikana vahvistettiin kunnallista itsehallintoa ja kansanvaltaisuutta.Tämän muutoksen kehyksenä oli suljettu ja hallittavissa oleva kansallisvaltio.Kehittämisen tavoitteena oli yhtenäisvaltion muodostuminen. Kunnallisen itsehallinnonperusta säädettiin jo vuonna 1865. Kaupunkien osalta itsehallinnon perustaavahvistettiin vuonna 1873. (Majoinen 2001, 162) Tämän jälkeen huomio kiinnittyikansanvaltaisuuden vahvistamiseen. Suomi on ollut edelläkävijä kansavaltaisuudenuudistamisessa maailmassa. Suomessa hyväksyttiinkin ensimmäisenä valtiona maailmassasekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden periaate että naisille miesten rinnallaoikeus asettua ehdokkaaksi valtiollisissa vaaleissa.Kansallinen demokratiaprosessi ei kuitenkaan tavoittanut heti kuntia. Kansanvaltaisuuskuntien päätöksenteossa astui voimaan vasta vuonna 1917. Käytännössä tämänACTA