Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

94ohjaamaa, vaan aidosti tutkittavien kokemaa ja tutkijan teorioista vapaan kokemuksenavulla ymmärrettyä. Tämä on erityisen tärkeää tulosten luotettavuuden kannalta,kun tarkastelun kohteena on uusi ilmiö tai ilmiö uudesta näkökulmasta, sillä ilmiönkohtaaminen teoreettisen käsitteistön rajausten kautta kohdistaa tarkastelun olemassaolevien teoreettisten käsitteiden rajaaman todellisuuden tarkasteluun pois yksilöllisestikoetusta elämismaailmasta (Perttula 1995, 10).Kokemuksen tutkimuksen yleiset luotettavuuskriteerit muodostavat luotettavuusarvioinninperustan. Näitä yleisiä luotettavuuskriteereitä ovat: tutkimusprosessinjohdonmukaisuus, tutkimusprosessin reflektointi ja reflektoinnin kuvaus, tutkimusprosessinaineistolähtöisyys, tutkimusprosessin kontekstisidonnaisuus, tavoiteltavantiedon laatu, metodien yhdistäminen, tutkijayhteistyö, tutkijan subjektisuus ja tutkijanvastuullisuus. Koska tässä tutkimuksessa ensisijaisena kohteena ovat subjektiivisestikoetut merkitykset tutkittavasta ilmiöstä, yleiset kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuustarkastelunkriteerit ovat välttämättömät, mutta eivät riittävät tämän tutkimuksenluotettavuuden arviointiin. Liitteen 9 taulukossa on kuvattu, miten tämän tutkimuksenluotettavuus on varmennettu yleisten luotettavuuskriteerien avulla. (vrt. Perttula1995, 102–104)Tutkittavien tuottamia aineistoja on otettu vastaan siihen asti, kunnes he itse ovatosoittaneet kokemuksen ulkoistamisen, eräänlaisen kyllääntymispisteen, tulleen täyteen,jolloin he ovat oman kokemuksensa mukaan sanoneet kaiken. Inhimilliseen todellisuuteenpaikantuvaa ilmiötä tutkivan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta onnäin ollen arvioitava kontekstissaan ja sen merkitystä, sovellettavuutta ja käyttöarvoyleisemmin on arvioitava tilanne- ja yksilökohtaisesti suhteessa tarkastelun kohteenaoleviin yhteisöihin ja ihmisiin yksilöinä.Ymmärtämisen luotettavuus on kvalitatiivisen tutkimuksen keskeisin luotettavuustarkastelunulottuvuus. Ymmärtämisen kannalta keskeistä on se, miten hyvintutkittavat kykenevät ilmaisemaan omia merkityksiään. Luotettavuuden kannaltakeskeistä on myös se, miten hyvin tutkija kykenee ymmärtämään merkityksiä tutkittavientarkoittamalla tavalla. Kolmanneksi keskeistä on se, miten systemaattista jakattavaa ymmärtämisen analysointi on käsittelyn eri vaiheissa. Tässä tutkimuksessaymmärtämisen luotettavuus varmistettiin siten, että sekä tutkijalla että tutkittavillaoli yhteinen ammatillinen konteksti kunta-alan johtajana. Tutkittavat ilmaisivat tulleensaymmärretyiksi ja kertoivat, että he luottivat tutkijan kykyyn ymmärtää heidänkokemansa merkityksen. Lisäksi tutkittaville annettiin useita mahdollisuuksia kommentoidalöydettyjä yksilöllisiä merkityksiä. Inhimillisen (yksilöllisen ja yliyksilöllisen)todellisuuden olemustieto eli tieto ilmiön merkitysrakenteesta ei ole yleistettävää tietoavaan yleistä tietoa, jonka yleisyyttä voidaan tarkastella tai koetella empiirisesti rakenteensisältä empiriaa lähestyen. Osallistujan ja tutkijan kaksoisrooliani ja sen vaikutuksia jaseuraamuksia pohdin luotettavuusluvussa enemmän.Heuristisen tutkimusotteen luotettavuus riippuu tutkimusprosessin toteuttamisestakokonaisuutena. Keskeistä siinä on, että ensin keskittyneesti kohdennutaan(Concentrated Gazing) johonkin ilmiöön, joka viehättää tai pakottaa tutkijaa etsimäänmerkitystä. Sen jälkeen fokusoidaan ydin (Focus on a Topic) tai muotoillaan tutkimuskysymysja luodaan aineiston valmistelu-, hankinta-, organisointi-, analysointi- jasyntetisointimetodit. (Moustakas 1990, 39) Tässä tutkimuksessa heuristisen tutki-ACTA