Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

174menetelmiä, joilla johtaja henkilökohtaisesti ja yhdessä henkilöstönsä ja sidosryhmiensäkanssa rakentaa yhteistä tulevaisuuskäsitystä organisaation ja sen toiminnantulevaisuudesta. Tämän lisäksi suuntautuminen edellyttää johtajana kehittymisentukemiselta menetelmiä, joissa johtaja henkilökohtaisesti ja yhdessä henkilöstönsä jasidosryhmien kanssa muodostaa yhteistä toimintakäsitystä, jolla voidaan edetä kohtitoivottua tulevaisuutta.”Voimaantuminen”-entiteetti liittyy käytännössä johtamistyön inhimilliseen puoleeneli ihmisten kanssa toimimisen oppimiseen ja vahvistaa esimies–alais-suhteeseenja muihin työn ihmissuhteisiin liittyvää vuorovaikutusosaamista. Voimaantuminenedellyttää johtajana kehittymisen tukemiselta menetelmiä, joilla entistä tietoisemminvoidaan ottaa ihmisten välisessä toiminnassa huomioon sekä johtajan ja toisten ihmistenihmis- ja yhteisökäsitys ja joilla voidaan edistää organisaation yhteisen ihmis- jayhteisökäsityksen muodostumista. Yhteisökäsitys on merkityksellinen erityisesti silloin,kun tavoitteena on edistää oppimista koko organisaatiossa, jolloin johtajana kehittymisentukemisessa on todettu hyödylliseksi muun muassa ammatillisten kehittymisenyhteisöjen (Professionl Learning Communities), käytäntöyhteisöjen (Communitiesof Practices) tai oppimisyhteisöjen (Learning Communities) muodostaminen, joidenavulla voidaan rakentaa tavoitteellista yhdessä tekemisen kulttuuria sekä oppia ymmärtämääntyön ja sen muutoksen välttämättömyyttä. (vrt. Servage 2007; Orr 2006;Yandell & Turvey, 2007) Johtajana kehittymisen kannalta on merkityksellistä, ettäjohtaja ymmärtää itseään ja että hänellä on kykyä ymmärtää toista ihmistä ja asettuatoisen ihmisen maailmaan, tällöin keskeinen merkitys on johtajan ihmiskäsityksellä jajohtajan kokemuksella toimintaympäristön, organisaation ja oman työyhteisönsä valitsevistaihmiskäsityksistä. Oman ja toisten ihmiskäsityksen ymmärtäminen edellyttääjohtajalta tunneälyä, jonka on havaittu liittyvän uudistavaan johtamiskäyttäytymiseen(Butler & Chinowsky 2006, 124; Simström 2009).”Uudistuminen”-entiteetti liittyy johtamistyön henkilökohtaiseen puoleen eli siihen,miten johtaja oppii tulemaan tietoiseksi johtajana toimimisen henkilökohtaisistamerkityksistä. Se vahvistaa johtajan ymmärrystä omastaan ja toisten ihmisten ammattikäsityksistäsekä minäkäsityksistä. Uudistuminen edellyttää johtajana kehittymisentukemiselta ja valmentamiselta sellaisia toimintatapoja, joiden avulla johtaja kykeneekehittymään omansa ja toisten ammattien olemuksen tunnistamisessa ja siten muodostamaanrealistisen ammattikäsityksen omasta ja toisten ammateista (vrt. Nikander2002, 145–148). Uudistuminen edellyttää toisaalta johtajana kehittymisen tukemiseltaja valmentamiselta menetelmiä, joiden avulla hän oppii tulemaan tietoiseksi itsestäänihmisenä ja itselleen merkityksellisistä asioista. Toisaalta uudistuminen edellyttää tukemisenja valmentamisen toimintatapoja, joiden avulla johtaja tulee tietoisemmaksitoisten käsityksistä itsestään ihmisenä. Niiden avulla johtaja kehittyy tunnistamaan jatiedostamaan johtajan omia ja toisten ihmisten minäkäsityksiä ja niiden muutoksia.Johtajan toiminnan muutokseen ja siihen liittyviin erilaisiin rooleihin kohdentuvakehittyminen edellyttää johtajalta kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin ja kykyämuuttaa toimintaansa muutosten edellyttämällä tavalla juuri siinä toimintaympäristössäja työyhteisössä, jossa johtaja toimii. Johtajan tulee kyetä toimimaan ja jatkuvastikehittymään kaikissa neljässä roolissaan tasapainoisesti suhteessa omaan toimintaympäristöönsä,henkilöstöönsä ja organisaatioonsa. Näin ollen johtajana kehittymisen kan-ACTA