Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

139vastuuta perustehtävän hoitamisesta ja toimivan toimintaympäristön erilaisissa työntilanteissa, ja toisaalta se, miten haasteellisiksi johtaja itse tai toiset ihmiset kokevatjohtajan käsityksen mukaan erilaiset tilanteet työssä. Näissä tilanteissa on johtajanakehittymisen kannalta merkityksellistä se, millaiseen tietoperustaan toiminta perustuu.”Tietämys”-situaatioulottuvuuteen suhteessa olevissa situaatiossa on johtajana kehittymisenkannalta merkityksellistä johtajan kokemus hänen omasta ja toisten ihmistentoimintaympäristötietämyksestä. Situaatioulottuvuudet ”oivallukset”, ”tapahtumat” ja”tietämys” ohjaavat johtajana kehittymisen tietoista ja tiedostamatonta tavoitteidenasetantaa suhteessa työn perustehtävään ja sen toimintaympäristöön. Ne asettuvatsuhteessa neljään tavoiteulottuvuuteen. ”Realistisuus”-tavoiteulottuvuuteen suhteessaolevissa johtajana kehittymisen tavoitteissa on merkityksellistä johtajan kokemus hänenomasta ja toisten ihmisten tiedollisesta ja ajankäytön realistisuudesta suhteessa työnperustehtävään ja toimintaympäristöön. ”Osaaminen”-tavoiteulottuvuuteen suhteessaolevissa tavoitteissa on merkityksellistä johtajan kokemus hänen omasta ja toistenihmisten toimialaosaamisesta. ”Asemoituminen”-tavoiteulottuvuuden tavoitteissa onmerkityksellistä johtajan kokemus hänen omasta ja toisten ihmisten toimijuudesta jaasemoitumisesta toimijaksi. ”Arvostus”-tavoiteulottuvuuden tavoitteissa on merkityksellistäjohtajan kokemus hänen ja toisten ihmisten työn tuntemuksesta suhteessasen perustehtävään ja toimintaympäristöön. Edellä kuvatut situaatio- ja tavoiteulottuvuuksiinsuhteutuvat johtajan kehittymisen situaatiot ja tavoitteet ohjaavat johtajanakehittymisen toimintaa ja tuloksia. Johtajana kehittyminen, joka on merkityksellistäsuhteessa työn perustehtävään ja toimintaympäristöön suhteutuu toimintaulottuvuuteen”kohdentaminen” ja tulosulottuvuuteen ”hallinta”. Kohdentaminen toimintanamerkitsee kiinnostumista, etsimistä, säätelemistä, kyseenalaistamista, valitsemista jaluopumista. Sen avulla johtaja varmistaa omaa kehittymistään suhteessa työn perustehtäväänja toimintaympäristöön. Myös johtajan työhön liittyvän perustehtävän jatoimintaympäristön hallinta paranee sekä vaikutussuhteiden että toiminnan hallinnanosalta.Johtajana kehittymisen edellä kuvattujen merkistysulottuvuuksien välisten suhteidenperusteella suhteessa ”työ”-merkityshorisonttiin on johtajana kehittymisen kannaltaensinnä merkityksellistä, millainen käsitys johtajalla on organisaation, johtamisen jahenkilöstön työn perustehtävästä. Johtajana kehittymisen kannalta merkitykselliseenjohtajan perustehtäväkäsitykseen sisältyy johtajan omaan kokemukseen ja tietämykseenperustuva käsitys työstä yleensä ja työn perustehtävästä kyseisessä organisaatiossa jajohtajan käsitys organisaatiossa toimivien toisten ihmisten kokemusten ja käsitystenperusteella työn perustehtävästä. Näiden perusteella syntynyt johtajan perustehtäväkäsitysvaikuttaa siihen, mitkä tekijät johtaja kokee kehittymisensä kannalta keskeisiksija millaisia kehittymistarpeita johtaja näkee työn perustehtävän asettavan hänelleitselleen johtajana. Esimerkiksi organisaation työtodellisuudessa on merkityksellistäjohtajana kehittymisen kannalta se, millainen orgnisaatio on, miksi se on olemassa jamistä toiminnoista sen toiminta koostuu eli millainen on sen perustehtävä.Perustehtävässä on johtajana kehittymisen kannalta merkityksellistä myös johtajankokemat omat ja toisten ihmisten suhteet organisaation perustehtävään. Toisinsanoen työssä on merkityksellistä johtajana kehittymisen kannalta johtajan kokemussiitä, millaiseksi hän kokee työn perustehtävän nykytilan ja siihen johtaneen historianJo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a