Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

177tökäsityksen ja suuntautumisen osalta toiminta- ja tulevaisuuskäsityksen jatkuvaantutkimiseen ja uudelleen määrittelyyn osana johtajan autenttista ammatillista jainhimillistä toimintaa.8.6 Johtajana kehittymiseen liittyvätjatkotutkimusaihiotTämä tutkimus on kannanotto merkitysten ja ilmiöiden olemuksen perusoletustenkokemusperustaisen ja kokonaisvaltaisen tutkimisen puolesta ihmistieteissä yleensä.Ihmisen kokemukseen perustuvaan mentaaliseen maailmaan liittyvien ilmiöidentutkimisessa kokemuksen sivuuttaminen voi johtaa ihmistä itseään mekanisoiviin käsitemäärittelyihin,tutkimusprosesseihin, kysymyksenasetteluihin, tutkimustuloksiin jasovelluksiin (vrt. Puhakainen 1995, 1999). Ihmistieteellisen ja yhteiskuntatieteellisentutkimuksen tehtävänä on osaltaan paljastaa inhimillistä ja yhteiskunnallista järjestystäylläpitäviä tekijöitä ja tehdä yhteisöllinen todellisuus inhimillisesti ymmärrettäväksi.Kasvatustieteellisen tutkimuksen tehtävänä on osaltaan selvittää muun muassa niitäinhimillisessä todellisuudessa koettuja merkityksiä, joiden kautta tulevat sekä yksilöllisetettä yhteisölliset kasvu- ja kasvatustodellisuuden ilmiöt ymmärrettäväksi.Tutkimus ottaa osaa johtajana kehittymisestä, johtamistyön kehittämisestä ja ammattillisestakehittymisestä käytävään kasvatustieteelliseen keskusteluun sekä osaltaantieteenfilosofiseen keskusteluun inhimillisen todellisuuden tutkimisen mahdollisuuksista.Tällä tutkimuksella haluan osallistua myös keskusteluun johtajana kehittymisestä,johtamisesta ja johtajuudesta erityisesti kunta-alalla. Johtamistutkimuksissa on useinsivuutettu johtajan henkilökohtainen kokemus johtamistyöstä, johtamisesta ammattinaja johtajana kehittymisestä. Tarkastelen tutkimukseen liittyviä jatkotutkimusmahdollisuuksiajohtajana kehittymisen, ammattikasvatuksen ja johtamistyön tutkimuksennäkökulmasta. Lopuksi pohdin kokemusperustaisten tutkimusten toteuttamisenhaasteita.Johtajana kehittymisen tutkiminenKehittymistä on perinteisesti tutkittu toiminnallisuuden näkökulmasta. Haasteellistajohtajana kehittymisen kannalta on se, mihin orgnisaatiossa kiinnitetään huomiotajohtajien toiminnassa ja kehittämisessä. Kiinnitetäänkö huomiota johtajan ulkoisestihavaittavaan käyttäytymiseen, joka edustaa johtajana kehittymisen olemuksen ulointaja pintaoppimiseen suuntautuvaa kehittymistä ja uusintamista vai johtajana kehittymisenkokonaisuuteen, jolla tavoitetaan edellisen lisäksi myös johtajana kehittymisensyväsuuntautuneen oppimisen eri tasot ja johtajana kehittymisen voimaantuminen,suuntautuminen ja uudistuminen. Tämä tutkimus osaltaan osoittaa, että keskeistäkehittymisessä on henkilökohtaisesti koettujen merkitysten kautta tapahtuvat muutokset.Merkitykset liittyvät kehittymismotivaation syntymiseen (vrt. Ruohotie 1998).Kehittyminen on koettujen merkitysten jatkuvasti uudelleen asemoituva prosessi,jossa merkityksellistä on ihmisenä oleminen suhteessa toisiin ihmisiin ja työ suhteessaammatilliseen työtodellisuuteen.Tutkimuksen tulosten valossa johtajana kehittymisen olemus ilmenee osin myösJo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a