Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

173sijaan johtamistyön asiantuntijuuttaan ja siinä kehittymistään.Johtajana kehittymisen olemuksen perusteella johtajana kehittymisessä ei ole kysevain johtajan kehittymisestä suhteessa hänen tietämykseensä, vaan johtajan tietämyksenlisäksi myös hänen kehittymisestään suhteessa tapahtumiin, toisiin ihmisiin, johtajaanitseensä ja oivalluksiin suhteessa työhön ja ihmisenä olemiseen 75 . Vastaavasti kunjohtajana kehittymisen tavoitteena ei ole ainoastaan osaamisen kehittyminen, vaanlisäksi myös arvostuksen saaminen, asemoituminen ja realistisuuden kokonaisvaltainenparaneminen 76 , johtajan kouluttaminen yksilönä irrallisissa koulutustilaisuuksissa ei olevaikuttavaa ja tehokasta. Johtamistyön muutokset edellyttävät johtajana kehittymisenkaikkien neljän entiteetin tasapainoista huomioon ottamista ja kehittämistä. Tällöintarvitaan uudenlaista lähestymisotetta siihen, miten johtaja tiedostaa ja rakentaa omaahenkilökohtaista johtajana kehittymistään suhteessa työhön ja ihmisenä olemiseen.Johtajan on saatava olla aidosti oman kehittymisensä ohjaaja ja subjekti. Irralliset koulutukset,jotka perustuvat pääosin tiedon jakamiseen jäävät johtajan managerirooliinsisältyvien arkirutiinin kehittämisen tasolle. Tällä osaamisella johtaja ei kykene luomaantyöyhteisön työntekijöille heidän uudistumistaan kehittävää toimintaympäristöä vaanainoastaan uusintamaan jo olemassa olevaa toimintaa. (vrt. Ruohotie & Honka 1999,168–175; Raabe et al. 2007, 306–310) Johtajana kehittyminen on jatkuvaa henkilökohtaisentasapainon hakemista uusintamisen, suuntautumisen, voimaantumisen jauudistumisen entiteettien välillä sekä suhteessa johtajan kokemuksiin työn perustehtävästä,toimintaympäristöstä, toiminnasta ja tulevaisuudesta että suhteessa johtajan kokemuksiinihmisenä olemisen ihmis-, yhteisö-, minä- ja ammattikäsityksistä. Nämä tekijäthuomioon ottaen johtajana kehittymisen tukemisessa tulisi entistä voimakkaamminkiinnittää huomiota kehittymisen henkilökohtaiseen ulottuvuuteen ja henkilökohtaisiinkokemuksiin suhteessa työn ja ihmisenä olemisen erilaisiin merkityksiin johtamistyönaidoissa konteksteissa ja niiden mukaiseen kehittymistavoitteiden ja -toimenpiteidenkonreettiseen suuntaamiseen osana johtamistyön käytännön toimintaa.”Uusintaminen”-entiteetti liittyy johtamistyön perustan eli johtamistyön perusasioidenja arjen hallinnan oppimiseen ja kehittymiseen. Se vahvistaa johtajan ymmärrystäorganisaation, johtajan ja henkilöstön perustehtävästä ja toimintaympäristöstä.Uusintaminen edellyttää johtajana kehittymisen tukemiselta menetelmiä, joiden avullajohtaja tulee tietoiseksi omista, oman henkilöstönsä sekä omaan organisaatioonsakohdistuvista perustehtäväkäsityksistä. Tähän sisältyy johtamistyön perusasioiden,kuten toiminnan, talouden ja resurssien suunnittelun ja henkilöstövoimaran hallinta.Tämän lisäksi uusintaminen edellyttää johtajana kehittymisen tukemiselta menetelmiä,joiden avulla johtaja tulee aiempaa tietoisemmaksi omista, henkilöstönsä ja muidentoimijoiden toimintaympäristökäsityksistä.”Suuntautuminen”-entiteetti liittyy käytännössä johtamistyön suuntaamiseentulevaisuuteen ja sen tavoitteellisuuteen eli johtamistyön tulevaisuuteen suuntaamisenoppimiseen. Toisaalta se liittyy johtamistyön toimintaan ja vahvistaa käytäntöön soveltamistasekä koko organisaation johtamisnäkemyksen tuntemisosaamista omassa jayksikön toiminnassa. Suuntautuminen edellyttää johtajana kehittymisen tukemiselta75 Ks. Johtajana kehittymisen situaatioulottuvuudet luku 8.1.176 Ks. Johtajana kehittymisen tavoiteulottuvuudet luku 8.1.2Jo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a