Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

mään kaupunki vain hallintoyksikkönä, alueena tai tavoiteltavana pysähtyneenä tilana.Kaupunki näyttäytyy uuden kaupunkikäsityksen mukaisesti prosessina, joka irtautuustaattisuudesta ja rakennetusta symboliympäristöstä. Kaupunkilaiselle kaupunki ei oleenää jokin jossakin vaan ajallisesti, paikallisesti ja tilanteena se, missä hän kulloinkinon mukana tai osallisena. (Mäenpää 2000, 17–31; Kolbe 2002, 497–505) Kaupunkion muutosten systeemi.Kaupunki metropolina tarkoittaa yleensä suurta kaupunkialuetta, jolla asuu ylimiljoona asukasta. Suomen mittakaavassa metropoli on erityinen kysymys. Helsinginseutu on ainoa kansainvälisesti tunnettu suomalainen metropolialue. (Laakso & Loikkanen2004, 24) Metropolialueella kaupungin olemus muotoutuu omanlaisekseen(Niemenmaa 2002, 309). Se on historiallisesti kerrostunut, sen synty ja kehitys onvaatinut aikaa. Metropoli merkitsee vastakkaisuuksien samanaikaista kohtaamista. Seilmenee keskittymisenä ja hajaantumisena, hallinnon monitasoisuutena, taloudellisenatuottavuutena ja kilpailukykynä sekä kulttuurisena houkuttelevuutena ja innovatiivisuutena(Schulman 2002, 15–21). Toisaalta metropolilla kohtaavat paikallisuus,kansallisuus ja kansainvälisyys, kulttuurinen moninaisuus, menestys, ongelmat jasyrjäytyminen sekä kilpailu, julkisuus ja verkostoituminen. Kaupunki metropolinaon vastakohtien dynaamista kohtaamista.89TutkimusaineistoOntologisen analyysin ja sen perusteella tehtyjen metodologisten valintojen perusteellapäädyin siihen, että tutkimuksen primäärinä empiirisenä aineistona on tutkittavan aitohenkilökohtaisen kokemuksen kuvaus hänen johtajana kehittymisestään.Aineiston hankintaa ohjasivat tekemäni ontologisen analyysin, metodologistenvalintojen sekä teoria- ja intensiteettiperustaisten aineiston hankintastrategioidenmukaiset valintakriteerit (Patton 2002, 234–239). Pyrin luomaan sellaisen aineistonhankinnan tilanteen ja toimintatavan, jossa kunkin tutkittavan välitön kokemus hänenomasta henkilökohtaisesta johtajana kehittymisen kokemuksestaan tavoitetaan (Perttula1995, 65). Nämä metodologiset kriteerit liittyivät aineiston hankkimistapaan, valintaperiaatteisiinja hankkimistilanteisiin. Niiden sisältö ja toteutustapa käytännössä onesitetty taulukossa 11.Jo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a