Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

70Konkreettisessa ymmärtämistilanteessa ymmärretään ensin ymmärrysyhteyden rakentaminenjokaisen tutkittavan osalta erikseen ja sen jälkeen siirrytään yliyksilölliseenkokemukseen. 21 Lähtökohtana on yksityiskohtien tarkastelu ja tavoitteena osienpeilaaminen kokonaisuuteen. Osien tarkastelussa koodit toimivat viesteinä. Vertailunkautta syntyneen kokonaisymmärryksen jälkeen palataan uudestaan tarkastelemaankokonaisuutta suhteessa tutkijan esiymmärrykseen.Tulkinnan tavoitteena oli luonnostella dialogisten vertailevien pohdintojen avullatulkintamalleja, jossa oli keskeistä systemaattinen lähestyminen tutkittavaa ilmiötäabduktiivisesti eli sekä osista kokonaisuuteen että kokonaisuudesta osiin edeten. Tämäjatkuu, kunnes ymmärrysyhteys on täyttynyt eli tekstinä ollut aineisto on täysin puhuttelevastiymmärretty. Tätä kokonaisuutta peilattiin systemaattisesti ja säännöllisestialkuperäiseen tutkimuskysymykseen.6.1.2 Fenomenologinen metodiFenomenologisessa filosofiassa korostuu ihmisen tietämisen yhdistyminen ihmisenelämismaailmaan ja sen ilmiöihin. Lähtökohtana on todellisuuden kohtaaminen kokemuksellisesti,jolloin ilmiötä lähestytään ilman ennakko-odotuksia, sellaisina kuinne ilmenevät tietoisuudelle. Mitään vaihtoehtoa ei suljeta pois ennakkoon. Ilmiötkohdataan sellaisina kuin ne ilmenevät itselle. Kokemuksessa keskeistä on subjektiivisuus,kokonaisvaltaisuus ja ihmisen kietoutuneisuus maailmaan. Fenomenologia eitutki ilmiöitä, jotka tiedetään olevaksi ilman kokemusta. Sen tarkoituksena on tutkiasitä, miten todellisuudessa olevat ilmiöt ilmenevät ja todellistuvat kokevalle subjektilleitselleen. Siinä ei olla kiinnostuneita ilmiöihin sisältyvistä syy–seuraus-suhteista, vaankokemuksen mahdollisimman puhtaasta kuvaamisesta. Kokemukset ovat olemassavain, kun jotakin koetaan ja tarkoitetaan. Tämän vuoksi kokemustietoa voi saadaainoastaan ilmiöistä, jotka yksilö kokee läsnäolevaksi itselleen. Näin ollen ilmiöitätulee ymmärtää niiden elävässä läsnäolossa. Fenomenologia ei siis luo teoriaa, koskateoria ei ole kokemuksellista. Sen sijaan fenomenologiassa voidaan kuvata ja mallintaatodellistunutta kokemusta.Fenomenologisen metodin tavoiteTodellisuuden konstituoituminen tietoisuuteen on subjektiivista ja sidoksissa sekäaikaan että paikkaan, koska tietoisuus on aktiivinen ja merkityksiä antava. Tutkija eivoi havainnoimalla saada kohdallista aineistoa fenomenologiseen tutkimukseen. Kokemuksentutkimisessa olennaista on tutkittavan subjektiivinen kokemus, jota tutkijapyrkii ymmärtämään oman kokemuksensa avulla. (Husserl 1995, 125–126; Himanka2002, 15, 18–19, 137, 140, 146, 149, 180; Heidegger 2000; von Herrmann 1998,106–128, 128–132; Saarinen 2002, 216; Varto 1992, 15, 118) Nämä fenomenologisenfilosofian perusoletukset tarkoittavat muun muassa sitä, että tutkijan on tutkittavaomaan kokemusmaailmaansa kuuluvaa ilmiötä, jotta hän voi tavoittaa tutkittavienkokemuksessa olevat merkitykset (vrt. Varto 1992, 26–27). Lisäksi tutkimuksessa on21 Liitteessä 8 on kuvattu esimerkinomaisesti yhden tutkittavan yksilöllinen merkitysrakenne.ACTA