Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

16•••lähtien.Toiseksi johtamisen kehittämisestä tehdyt johtopäätökset perustuvat tutkimuksiin,joissa kohteena on ollut joko johtamisen tai kehittymisen ilmiöerikseen, ei sekä johtamisen että kehittymisen ilmiöt.Kolmanneksi johtamisen kehittämisen lähtökohtana on ollut määrittäähyvä johtaminen joko toiminnan tuloksellisuuden tai alaisten arvioinninperusteella.Neljänneksi on todettu, että johtamistyön onnistumisen edellyksenä onluottamus, jonka rakentuminen perustuu sekä henkilöstön alaistaitoihinettä johtajan henkilökohtaiseen toimintaan (Keskinen 2005, 18–19; Laine2008).Toisaalta tutkimuksen lähtökohtana on myös dynaaminen ammattikäsitys johtamistyöstäammattina, jolloin johtamistyö nähdään ajallisena, muuttuvana ja riippuvana(Tuominen & Wihersaari 2006, 115). Toisaalta lähtökohtana on, että johtaja nähdääntyöyhteisössään itseään ja osallistumistaan määrittävänä subjektina (vrt. Bauman 1996,181–189).Tutkimuksen henkilökohtaiset lähtökohdatInhimillisen todellisuuden totuus ei ole sen yleisyydessä vaan sen erityisyydessä, minkävuoksi sen tutkiminen edellyttää vaihtoehtoisia lähestymisotteita ja menetelmiä. Laadullisentutkimuksen yhtenä lähtökohtana ovat tutkijan kokemukseen ja näkökulmaanliittyvät ennakkokäsitykset. Kolmessa työurani aikaisessa muutosjohtajatehtävässäolen tarvinnut eri yhteyksissä tutkimukseen perustuvaa tietoa sekä johtamisesta ettäkehittymisestä. Mutta usein on tuntunut siltä, että teoria ja käytäntö ovat kaukanatoisistaan.Kokemukseni ihmisenä kehittymisestä, kehittämistyöstä, muutosten johtamisestasekä eri tieteenalojen tutkimuksista ovat haastaneet minut toteuttamaan tämäntutkimuksen. Kehittymisen, kasvun, oppimisen, johtamisen ja johtajuuden ilmiötovat kiinnostaneet minua henkilökohtaisesti nuoruudesta asti. Ne ovat olleet läheisiäminulle jo kouluaikoina sekä toimiessani opettajana ja kunta-alan muutosjohtamisenja kehittämisen esimiestehtävissä pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Työssäni olenpyrkinyt etsimään uudenlaisia ja ennakkoluulottomia toimintatapoja sekä yksilölliseenkehittymiseen että työyhteisöjen toimivan yhteistyön edistämiseen.Tutkimukseni suunnitteluvaiheessa tein selvitystyön koulutusorganisaation laatujaarviointitoiminnan kehittämisen lähtökohdista. Siinä päädyin loppupäätelmään:johtamistyöhön ja johtajiin kohdistuvat odotukset olivat suuret, mutta johtamisestaei puhuttu kuitenkaan konkreettisesti tai asiana sinänsä. Selvityksessä paljastui, ettävaikka johtamistyö koetaan tärkeäksi, organisaatiossa vaietaan sen kehittämistarpeista.(Sutinen 1999, 44) Havainto ja tekemäni kirjallisuuskatsaus suuntasivat kiinnostustanijohtajana kehittymiseen johtajan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Ennen tutkimukseenosallistuneiden johtajien valintaa ja empiirisen vaiheen käynnistymistä kirjoitinennakkokäsitykseni johtajana kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Johtopäätöksenäoli, että johtajana kehittymisen kannalta keskeinen viitekehys on johtamistyö ja siinäACTA