Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

625 TutkimustehtäväJohtamistyö on toimintaa, jolla johtaja ohjaa ihmisiä yhdessä toteuttamaan organisaationperustehtävää. Johtamistyöllä varmistetaan asetettujen päämäärien saavuttaminenja toiminnan tulos. Globalisoituvassa maailmassa johtamistyössä onnistuminen ja siinäkehittyminen ovat organisaation menestymisen keskeisiä edellytyksiä. Johtamisestaon tullut yhä tärkeämpi työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Johtaminenon johtajan työtä, jossa johtaja kohtaa kiihtyvän ja moninaistuvan muutoksen jakilpailun toimiessaan yhteiskunnan ja organisaationsa rajapinnassa. (Micklethwait &Wooldridge 1996, 6–7; Kasvio et al. 1999, 324–327; esimerkkejä Kurtzman 1998;Krause 2001; Buckingham & Clifton 2001; Johtamisen taito – näkijöitä ja tekijöitä,2000; Senge et al. 1994; Senge et al. 1999) Johtamistyön toimintaympäristönä ovatihmiset ja organisaatiot. Kunnissa modernia maailmaa edustavat byrokraattiset käytännötja postmodernia tilaa edustavat yksilölliset toimintatavat kohtaavat johtajanarjessa päivittäin 17 . Kuntaorganisaatioita uudistetaan rakenteellisesti ja toiminnallisestikiihtyvään tahtiin (esimerkiksi Valtioneuvosto 2007). Toiminnallinen uudistus jäävirkamiesjohdon vastuulle. Johtamistutkimukset ovat kohdistuneet pääsääntöisestiliike-elämän organisaatioiden tuloksellisuutta parantavien toimintatapojen, hyvänjohtamisen sekä johtamiskäyttäytymisen tutkimiseen. Hyvän johtamisen elementtejäja edellytyksiä on löydetty, mutta kokonaisvaltaista ja yleisesti hyväksyttyä johtamisenteoriaa, mallia tai käsitteistöä ei ole kyetty luomaan.Tutkimuksen näkökulmavalinta on tilannesidonnainen kysymys ja mitään tutkimuksennäkökulmaa ei voida pitää yleispätevästi parhaana. Valinta riippuu siitä,mikä näkökulma vastaa parhaiten tutkimuskohteena olevaan kysymykseen. (Eskola1997, 63–82) Tämän tutkimuksen tarkoituksena on syventää ymmärrystä johtajanakehittymisen ilmiöstä. Tutkimuskohteena on "johtajana kehittyminen" -ilmiön olemus.Se rakentuu merkitykselliseksi koetuista tekijöistä, jotka ovat sekä tiedostettuja että eitiedostettuja.Ihmiset kokevat todellisuuden ilmiöt tietoisuutensa merkitysrakenteidenkautta (esimerkiksi Isaacs 2001, 153–154; Mezirow 1995; Mezirow et al. 2001, 3–8).Johtajana kehittymisen ilmiön olemuksen ymmärtämiseksi on selvitettävä, millainentietoisuuden merkitysrakenne on merkityksellinen johtajana kehittymisen kannalta.Merkitysrakenteessa on kyse kokemusten merkityksistä, ei kokemusten käsitesisällöistäeli konnotaatioista (Hirsjärvi 1983, 84, 113). Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämäänjohtajana kehittymisen ilmiön olemus kasvatustieteen näkökulmasta. Johtajanakehittymistä tarkastellaan johtajan henkilökohtaisen kokemuksen avulla ja etsien sensisältämiä merkitysrakenteita. Tutkimus kuuluu erityisesti ammattikasvatuksen alaan ja17 Vrt. luku 2 JohtamistyöACTA