Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

179persoonan kehittymisestä vaan sen kehittymisestä suhteessa ammatin kehittymiseen.Tätä suhdetta kuvaa esimerkiksi sosiaalipsykologinen interaktiomalli, jonka mukaaninstituution sosiaalinen järjestelmä asettaa odotuksia siellä toimivien yksilöiden roolienmukaiselle käyttäytymiselle. Vastaavasti yksilön persoonallisuus ja sen mukaiset tarpeetja taipumukset asettavat odotuksia persoonallisuuden mukaiselle käyttäytymiselle.Näiden kahden instituutiolähtöisen roolin ja yksilölähtöisen persoonallisuuden välisessäjännitteestä syntyy sosiaalinen käyttäytyminen. (Getzels, et. al. 1968; Helakorpi2001, 32–33) Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että sosiaalisen käyttäytymisentutkiminen sinänsä ei ole ammatillisen kehittymisen näkökulmasta riittävääja että kehittymiseen liittyvässä muutoksessa on olennaista sen merkityksellisiksikoetut tekijät, muutoksen ilmenemisen muodot ja muutoksen kohdentuminen sekäpersoonaan sisältyviin identiteetteihin että ammattiin liittyviin rooleihin. Nämä kaikkiovat jatkuvassa uudelleen asemoituvassa suhteessa toisiinsa ja olennaista olisi rakentaatutkimusasetelmia, joissa tutkimus kohdentuu ammatillisen kehittymisen olemukseneri elementtien välisten suhteiden tutkimiseen.Tämä tutkimus tukee käsitystä oppimisen kontekstuaalisesta ja sosiaalisesta luonteesta,kun on kyse oppimisesta ammattiin eli ammatillisesta kehittymisestä. Wengerin(2005, 3–7, 149–163) sosiaalisen oppimisen teoria pyrkii kokonaisvaltaisesti liittämääninhimilliseen todellisuuteen sisältyvän sosiaalisen oppimisen komponentit toisiinsa. Tämäntutkimuksen kanssa samansuuntaisesti Wengerin mukaan toiminta ja identiteettiliittyvät toisiinsa (Wenger 2005, 149–163; vrt. Heikkilä 2006, 110). Wengerin teoriankomponentit eivät ole kuitenkaan tämän tutkimuksen tulosten valossa yhteismitallisia.”Merkitys ja oppiminen kokemuksena”-komponentti on tämän tutkimuksen valossainhimilliseen todellisuuteen sisältyvän oppimisen perusta, ei sen komponetti. ”Käytäntöja oppiminen tekemisenä”- sekä ”yhteisö ja oppiminen kuulumisena”-komponentitliittyvät tämän tutkimuksen tulosten valossa oppimisen merkityshorisontteihin elityöhön ja ihmisenä olemiseen. ”Identiteetti ja oppiminen tulemisena”-komponenttiliittyy tämän tutkimuksen tulosten valossa johtajana kehittymisen tulokseen.Inhimillisen todellisuuden ilmiöitä koskevien teorioiden tulisi ensin määritelläilmiön perusolemus ja sen jälkeen rakentaa sen perusteella tutkimusasetelma, jollavoidaan mallintaa ilmiön olemuksen ehdoilla toteuttava tutkimus ja teorian muodostus.(vrt. oppimisen ja kehittymisen vaiheteorioiden kritiikki 78 ). Näihin ilmiöihin liittyvienteorioiden muodostuksessa tulisi aiempaa rohkeammin tarkastella ilmiön olemustaensin kokonaisvaltaisesti sen omilla ehdoilla ja vasta sen jälkeen rakentaa teoriaa ilmiöstäsuhteessa aiempien tutkimusten tuloksiin. Tämän tutkimuksen tulosten valossaammattillista kehittymisen teoriaa voitaisiin syventää seuraavassa kuvassa esitettyjenelementtien olemusta ja suhteita tarkentavilla tutkimuksilla.78 Ks. luku 4.3 Johtajana kehittymisen kasvatustieteellinen perustaJo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a