Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

116Asiantuntijatehtävän myötä hän kiersi puhumassa eri työyhteisöissä. Se oli hänestäkehittävää, sillä hän havaitsi kuinka helposti tällaisten vierailujen yhteydessävoi oppia aistimaan työyhteisön ilmapiirin ja sen, miten henkilöstö suhtautuuasioihin.(Document 'Av2 Kirsi na041103 tk', Paragraphs 972–973)Johtajana kehittymisen yliyksilöllisellä tasolla "työyhteisön tuntemus" ilmenee johtajantavoitteina kehittyä työyhteisön ilmapiirin ja henkilöstön tuntemisessa. "Työyhteisöntuntemukseen" liittyvät kehittymistavoitteet ilmentävät johtajan sitoutumista yhteisönhenkilöstöön ihmisinä. "Työyhteisön tuntemus"-tavoitekomponentti kuvaa johtajankokemia johtajan henkilökohtaisia kehittymistavoitteita, joiden tarkoituksena onvahvistaa johtajan arvostusta työyhteisönsä tuntijana sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta."Työtoiminnan tuntemus"-tavoitekomponentti on kolmas johtajana kehittymisen"arvostus"-tavoiteulottuvuuden komponenteista. Yksilötasolla se ilmenee esimerkiksiKaukon tavoitteena saada arvostusta työyhteisössä opettelemalla työtoimintaa seuraamallasen toimintatapoja.Kauko haluaa hoitaa työnsä hyvin, vaikka epäilee mitä saa palkaksi. Eräs alanhuippuasiantuntija neuvoi häntä katsomaan toimintaa ensin vuoden ja kiinnittämäänhuomiota erityisesti siihen, miten hän kohtelee ihmisiä eli työntekijöitä,se vaikuttaa onnistumiseen.(Document 'Akek Kauko 300702 tk', Paragraphs 76–77)"Työtoiminnan tuntemus"-tavoitekomponenttia ilmentävät johtajana kehittymisentavoitteet liittyvät johtajan taitoon tunnistaa työtoimintaa yhteisössä toimivien ihmistennäkökulmasta. Yliyksilöllisellä tasolla kehittymistavoitteet liittyvät työprosessientoimintatapojen ja kansalaisten palvelutarpeiden tuntemisen parantamiseen. "Työtoiminnantuntemus"-tavoitekomponettiin liittyvät johtajan kokemat kehittymistavoitteetkuvaavat johtajan sitoutumista johtamansa yksikön perustehtävään sitä toteuttavienihmisten näkökulmasta. Näiden kehittymistavoitteiden tarkoituksena on vahvistaajohtajan arvostusta työtoiminnan tuntijana sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmasta.Johtajana kehittymisen viimeinen "arvostus"-tavoiteulottuvuuden tavoitekomponenttion "hyvä johtajuus". Se ilmenee yksilötasolla esimerkiksi Arton valmentajuudenkehittämistavoitteena, jossa merkityksellisenä tavoitteena on esimiehen ja alaisen välisenvastavuoroisen tuen vahvistaminen ja sen myötä arvostuksen saaminen.Artosta johtajuus on valmentajana toimimista ja yhdessä tekemistä. Esimiehenja alaisen välisessä suhteessa molemmin puolinen luottamus on hänestä tärkeää.Erityisesti alaisen on voitava luottaa, että esimies tukee häntä myös tilanteissa,joissa alainen olisi voinut toimia toisinkin.(Document 'Akek Arto 230502 tk', Paragraphs 86–87)"Hyvä johtajuus"-tavoitekomponenttia ilmentävät tavoitteet liittyvät yliyksilöllisellätasolla käytännössä johtajan herkkyyteen ja kykyyn sovittaa yhteen henkilöstön inhi-ACTA