Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

96onnistutaan tavoittamaan alkuperäinen kokemus. Fenomenologisessa tutkimuksessapyritään tavoittamaan tutkittavan välitön oma kokemus tutkimuksen kohteena olevastailmiöstä. Koska toinen ihminen ei voi koskaan kokonaan tavoittaa toisen kokemusta,tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa, miten tutkija ymmärtää tutkittavaa. Siihenvaikuttaa se, että molemmilla on omanlaisensa esiymmärrys tutkittavasta ilmiöstä.Kummankin tietoiset ja tiedostamattomat esiymmärrykset suuntaavat heidän kohtaamisiaan.Tutkijan ja tutkittavan kohtaaminen on tutkimuksen kohdallisuudenperushaaste. Tämän tutkimuksen kaikissa vaiheissa kohtaamisia ohjaavana tavoitteenaoli, että tutkija pyrkii ymmärtämään tutkittavan kokemusta koko ajan syvemmin japaremmin. Aineistonhankintaan liittyneissä tutkittavan ja tutkijan kohtaamistilanteissatavoitteena oli tavoittaa tutkittavan välitön ja aito kokemus tutkittavasta ilmiöstä.Tutkijan pyrkimyksenä oli olla avoin moniselitteisyydelle eli avoin kohtaamaan tutkittavankokemusten sisäiset ristiriidat sekä avoin muutoksille eli kohtaamaan tutkittavankuvaamien merkitysten muutos. Tutkija pyrki luomaan kohtaamistilanteista luottamuksellisiaja houkuttelevia, jotta tutkittava kuvaisi kokemuksiaan johtajana kehittymisestäänmahdollisimman luonnollisesti, arkisina tapahtumina, yksityiskohtaisestija tutkittavan kannalta hänelle parhaiten sopivalla tavalla. Tavoitteena kohtaamisissaoli, että tutkija omilla kysymyksillään ja kommenteillaan herätti tutkittavaa toisaaltakuvaamaan kokemuksiaan monipuolisesti ja laadullisesti erilaisista näkökulmista jatoisaalta täsmentämään ja tarkentamaan kokemustaan ja sen merkitystä. Kohtaamistilanteissatutkija pyrki varomaan omien etukäteisolettamustensa ja -asenteidensaohjaavia vaikutuksia. (vrt. Perttula 1995, 64–67)Toinen luotettavuuden kannalta keskeinen haaste oli, kuinka tutkija ymmärtäätutkittavaa eli millaisin edellytyksin tutkija voi olettaa, toisena ihmisenä, ymmärtävänsätutkittavaa, toista ihmistä. Tämä ymmärtämisen haaste pyrittiin ylittämään seuraavillatavoilla:1. Tutkijalla oli henkilökohtaista kokemusta tutkimuksen kohteena olevastailmiöstä ja toimintaympäristöstä yli 15 vuoden ajalta.2. Tutkija osallistui tutkittavien kanssa samaan valmennukseen, jolloin tutkijaoppi erilaisissa tilanteissa ja keskusteluissa ymmärtämään tutkittavien tarkoittamiamerkityksiä.3. Valmennuksen ja aineiston hankintaprosessin aikana tutkija kirjasi muistiinhavaintojaan ja ajatuksiaan, joiden avulla hän auttoi itseään ymmärtämääntutkittavia henkilökohtaisesti. Tarkoituksena ei ollut tutkittavien toiminnan,käyttäytymisen tai kokemuksen ulkokohtainen kuvaaminen. Tulkinta tutkittavienjohtajana kehittymisen kokemuksesta tehtiin ainoastaan heidän itsensätuottamasta aineistosta.4. Tutkimusaineiston perusteella tutkija tuotti tutkittaville kommentoitavaksi jakokemusten tarkemman kuvaamisen herättämiseksi kerran henkilökohtaisentulkinnan kunkin tutkittavan johtajana kehittymisen kannalta merkityksellisistätekijöistä ja toisen kerran kokemuksen ymmärtämistä tarkentavia kysymyksiä.Tutkittava sai niin halutessaan vastata ja kommentoida näitä molempia.(Ks. liite 2 ja 7)ACTA