Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

975. Ymmärtämisen apuna tutkijalla oli käytössä lisäksi seuraavat dokumentit:havaintomuistiinpanoja, joissa pääosin on merkintöjä tutkittavien osallistumisestayhteisiin tilaisuuksiin, mutta myös muutamia konteksti-, tilaisuus-ja yksilötapaamishavaintoja, lisäksi valmennuksen ohjelman toteutukseenliittyviä dokumentteja, pääosin merkintöjä valmennusohjelman etenemisestäja sisällöistä, sekä tutkijan päiväkirjat ja muut omat muistiinpanot.Edellä kuvatuilla tavoilla pyrittiin lisäämään tutkijan ymmärrystä toisaalta kunkintutkittavan elämismaailmasta toisaalta ja tutkijan omasta kokemuksesta, jotta tutkijaerottaisi oman kokemuksensa tutkittavan kokemasta analyysia ja tulkintaa tehtäessä.Nämä tavat olivat onnistuneita, sillä tutkittavien palautteissa antamien kommenttienmukaan he tunnistivat omakseen heidän kokemuksistaan tekemäni kiteytykset. Tutkittavattekivät ainoastaan muutamia, lähinnä yksityiskohtia täsmentäviä tarkennuksia.Tästä esimerkkinä Ainon palaute syksyltä 2003:”Olet kuunnellut minua tarkasti ja ymmärtävästi.”(Document Av1 Aino 071003)3. Tutkijan pyrkimys jäsentää merkityssuhteita alkuperäisen kokemuksen mukaanKolmas fenomenologisen kokemuksen tutkimisen luotettavuuteen vaikuttava tekijäon tutkijan pyrkimys jäsentää merkityssuhteita alkuperäisen kokemuksen perusteella.Tutkimus on epäluotettava, jos tutkija jäsentää tietoisesti tutkittavan kokemusta erityistieteellistenteorioiden tai käsitteiden perusteella. (Perttula 1995, 105) Postmodernismion nostanut arjen ymmärryksen esiin. Postmodernin ja eksistentiaalisen fenomenologiankeskustelun myötävaikutuksella ymmärrys ihmisen oppimisen ja kehittymisenilmiön moniulotteisuudesta ja monitahoisuudesta on laajentunut. Ihmisen kehitys eiole ainoastaan suhteessa tietoisiin oppimisympäristöihin vaan myös tiedostamattomiinseikkoihin. Ihmisen oppimista ja kehitystä tutkivan tutkimuksen haasteena on, mitenirtautua ennakkokäsityksistä ja löytää yhdessä tutkittavien ihmisten kanssa oppimisenja kehittymisen uusia merkitysulottuvuuksia. Sen vuoksi, aineiston analysoinnin jatulkinnan ajan, tutkijan työtä ohjasi tietoisesti esitetty kysymys: miten oppimisen jakehittymisen ilmiö tulee esiin, näyttäytyy ihmisille itselleen? (vrt. Lehtovaara 1996a,138)Systemaattisen fenomenologisen metodin avulla tutkija pyrki lähestymään tutkittavankokemusta mahdollisimman lähelle. Tutkija pyrkii siis rakentamaan sillanomasta kokemuksestaan ja ymmärryksestään tutkittavan kokemukseen. Hän auttaatutkittavaa kuvaamaan oman kokemuksensa tutkittavasta ilmiöstä välittömästi ja aidostisellaisena kuin se ilmenee hänelle itselleen. Ilmiön henkilökohtaisen kuvauksenjälkeen tutkijan haasteena on ymmärtää tutkittavan kokemus sellaisena kuin tutkittavasen kokee. Tässä tutkimuksessa luotettavuuden lisäämiseksi painottui erityisesti tutkijanprosessin dokumentointi ja analysointi irrallaan tutkittavien aineistosta. Koskatutkija osallistui johtamisen valmennusohjelmaan yhdessä tutkittavien kanssa samassaryhmässä ja samassa roolissa kuin tutkittavatkin, tutkija pyrki koko tutkimusprosessinajan tietoisesti erottamaan oman johtajana kehittymisen kokemuksensa tehdyistä tulkinnoistaja pyrki tietoisesti huolehtimaan siitä, ettei se ohjannut tutkittavien johtajanaJo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a