Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

80koodausta kahdesta syystä. Ensinnä siksi, että voitiin luoda kokonaisymmärrys johtajanakehittymisen monitahoisesta ja -ulotteisesta sisältöalueiden ja suhteiden kokonaisuudestakunkin tutkittavan henkilökohtaisena kokemuksena. Toiseksi siksi, ettävapaan koodauksen avulla pyrittiin tietoisesti ja systemaattisesti jokaisen tutkittavankohdalta erikseen sulkeistamaan tutkijan henkilökohtaisen kokemuksen vaikutus, jottaaineisto olisi tutkittavan luonnollisen asenteen mukainen kokemus eli sellainen kuintutkittava sen itse koki.Yksilöllisten merkityssisältöjen erottamisessa eli valaistumisen toisessa vaiheessaerotettiin tutkimusaineistosta merkityksen sisältävät yksiköt (Meaning Units). Näillätarkoitetaan tekstikokonaisuuksia, jotka sisältävät tutkimuksen kohteena olevan ilmiönkannalta olennaisen ja sellaisenaan ymmärrettävän merkityksen. Kaikki tutkimusaineistokuvauksetjaettiin merkityksen sellaisenaan sisältäviksi yksiköiksi pitäen mielessätutkittava ilmiö ja yksilökohtainen aineistokokonaisuus. Tätä erottamisen vaihettaohjasi tutkijan intuitio tieteenalan ja tutkittavan ilmiön rajaamana (vrt. Perttula 1995,72–74). Olennaista oli koko tutkimusprosessin ajan, että tutkija pitää kirkkaana mielessäsen, mitä tutkii, mihin elämänalueisiin kohde liittyy ja minkä situaation faktisuuteenkokemukset liittyvät. Kunkin tutkittavan tuottama koko aineisto luettiin huolellisestieläytyen uudelleen ja sen jälkeen niistä erotettiin sisällöllisesti johtajana kehittymisenilmiön kannalta eri merkityksen omaavat kokonaisuudet omiksi kappaleikseen, pitäenkoko ajan mielessä kasvatustieteellinen näkökulma. Tämä vaihe oli merkityksen sisältävienyksikköjen alustavaa ja vapaata tunnistamista ja erottamista toisistaan.Alustavan erottelun jälkeen havaittiin, että valaistumisen kolmannessa vaiheessaeli yksilöllisten merkityssisältöjen ontologisessa ja erityistieteellisessä tarkastelussa,oli vaikea erottaa mitä johtaja kuvasi, johtajana kehittymistään vai johtajana toimimistaan.Ne näyttivät kietoutuvan toisiinsa tutkittavien puheissa ja kirjoituksissa.Oli ilmeistä, että johtajana kehittymisen ilmiön kohdallisen tarkastelun tekemiseksioli tarpeen tehdä läpi aineiston tutkimuksen ontologisten perusoletusten ohjaamastrukturoitu koodaus ja sen avulla merkityssisältöjen tarkempi erottelu. Toisin sanoenyksilöllisen kokemuksen syventämiseksi koodasin jokaisen merkityksen sisältävän yksikönuudelleen kasvatustieteen erityistieteellisestä näkökulmasta. Aineiston holistiseenihmiskäsitykseen sisältyvän ihmisen toimintaa koskevan perusolettamuksen mukaisestiluokiteltiin yksilön kehittyminen kussakin situaation faktisuudessa sisältäen kehittymisentavoitteen, toiminnan ja tuloksen. Koodausta ohjaavina peruskysymyksinäolivat millaiset situaatiot, tavoitteet, mentaaliset toiminnot ja millaiset tulokset ovatmerkityksellisiä johtajana kehittymisen kannalta. Eläytymällä ja hermeneuttiseen ymmärrykseenpyrkien jokaisesta erotellusta merkityskokonaisuudesta etsittiin tutkittavankokeman sisällön merkitys, kokonaisuus ja sen osat. Yksilöllisten merkityssisältöjenontologisen ja erityistieteellisen tarkastelun tavoitteena oli eroteltujen merkityssisältöjenkohdallisuuden varmistaminen sekä ontologisten perusoletusten että erityistieteen 29ihmiskuvan näkökulmasta. Tässä vaiheessa oli keskeistä tutkimuksen ontologisiinolettamuksiin ja erityistieteelliseen näkökulmaan perustuva merkityssisältöjen koodausja merkityssisältöjen varmentava tunnistaminen ja erottaminen.Merkityssisältöjen kielellisen käännöksen eli valaistumisen neljännessä vaiheessa29 Tässä tutkimuksessa kasvatustiede ja erityisesti ammattikasvatusACTA