Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

36yhdenvertaisesti ja noudatettava muita hallinto-oikeudellisia periaatteita. Johtamisprosessitovat julkisia ja johtajan roolina on toimia kompromissijohtajana, neuvottelijanaja koordinoijana. Johtava virkamies toimii virkavastuulla, mikä merkitsee, että hänenon noudatettava lainsäädäntöä, toimittava tulosvastuisesti sekä toimittava asiantuntijavastuulla.Julkisen sektorin johtajat ovat kansan palvelijoita. (Salminen 1995,108–109) Julkishallinnon johtaminen on kuitenkin toimintatavoiltaan lähestynytosittain yritysmaailman johtamista (Rannisto 2005, 12).Johtamistyö on usein tavoitteiden, toiminnan ja resurssien yhteensovittamista,mikä on erityisen haasteellista julkishallinnossa. Johtajan tehtävänä on yhteensovittaavahvojen ja usein ristiriitaisten arvopäämäärien toteuttamista sekä kuntalaisen, perheiden,kansalaisyhteisöjen, palkansaajan, työyhteisön, työnantajan, eri toimialojen,virkamiesten, poliitikkojen, kunnan ja koko yhteiskunnan näkökulmasta yhtä aikaa.(Valtiovarainministeriö 1994, 25–26) Johtaminen kunta-alalla voidaan nähdä myöserilaisen asiantuntijatyön johtamisena, mikä on haasteellista, koska johtamistehtäviinpäädytään useimmiten asiantuntijatehtävien kautta. Tällöin johtajan luontaisena roolinaon painottaa oman asiantuntijuutensa suuntaamana asioiden yksityiskohtaista, manageriaalistajohtamista delegoivan ja henkilöstöä vastuuttavan yleisjohtamisen sijaan.Helsingissä tehdyssä selvityksessä kehittäjäverkostoon kuuluvat asiantuntijat ilmaisivat,että heillä ei ole puutetta toimintavapaudesta vaan pikemminkin perustehtävän määrittelystäja johtamisesta. Heidän kokemuksensa mukaan johtajat eivät johda asiantuntijoidensatyötä tukevalla tavalla, vaan saattavat jopa mitätöidä ja ehkäistä asiantuntijantyössään onnistumista. Kunta-alalla erityisen haasteen johtamistyölle muodostavatbudjetointikäytänteet, joihin liittyy sekä organisaation osien välistä yhteistyötä ettäaitojen tulostavoitteiden asettamista ehkäiseviä prosesseja. (Aarrevaara 2002, 6–11,14–15; Santalainen & Huttunen 1993, 38–41; Aula 2000, 127; Huttunen 1994)Yhteiskunnan ja työelämän muutoksessa innovaatiotoiminnalta odotetaan paljonmyös julkisen sektorin osalta. Kuntien roolin löytäminen uudessa kansallisessainnovaatiojärjestelmässä on selkiytymätön. (vrt. Castells & Himanen 2001, 5, 47–79,149–186; Harisalo 1984) Luovassa taloudessa inhimillisestä tekijästä ja lahjakkuudestaon tullut organisaatioiden ja kaupunkien menestymisen avaintekijä, minkä vuoksiolennaista on tunnistaa, mitä lahjakkaat ihmiset haluavat (Florida 2005, 35–36, 49,82). Luovia ihmisiä puoleensa vetävissä kaupunkiyhteisössä ihmisillä on mahdollisuuskorkealaatuisiin henkilökohtaisiin kokemuksiin, avoimuutta erilaisuudelle ja mahdollisuusvahvistaa omaa yksilöllistä luovuuttaan.Hallinnon ja poliittisen toiminnan yhteensovittaminen ei tapahdu ongelmitta.Vastuunjako on epäselvä ja roolit määrittyvät suhteessa kykyyn, tahtoon ja haluun.Vallankäyttö asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon vaikuttavassa valmistelussa sekätoiminnan johtamisessa ja valvonnassa ei jakaudu henkilön virka-aseman mukaan.(Kolbe 2002, 30) Johtamistyön onnistumiseen vaikuttavat kansalaiset, asiakkaat,työyhteisö, esimiehet, henkilöstön edunvalvojat, kunnan ylin johto, poliitikot ja yrityksetyhdessä. Johtajana onnistuminen edellyttää, että johtaja ymmärtää tehtävänsämerkityksen ja käyttää toimivaltaansa organisaation ja työyhteisön parhaaksi (Järvinen2001, 13). Johtajuus kunnissa on muuttunut samanaikaisesti sekä kasvottomaksiettä johtajaan yksilönä paikantuvaksi. Mitä suuremmasta kaupungista on kyse, senmonitahoisemmaksi johtamistyön verkosto muodostuu ja sitä kasvottomampaa onACTA