Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

luotettavuuden edellytyksenä on sen kohdallisuus. Ihmistieteellisen tutkimuksenerityispiirteenä on, että tutkija itse on tutkittaviensa kaltainen. Tutkijan ja tutkittavansubjektisuus ovat ihmistieteellisen tutkimustyön edellytyksiä. Tutkija ei voi koskaanasettua itsensä ulkopuolelle ja tarkastella ihmistä koskettavia ilmiöitä objektiivisesti.(Raunio 1999, 221–250; Perttula 1995, 77; Varto 1992, 26–27) Näin ollenihmistieteellinen tutkimus on aina relativistista, jolloin sen luotettavuustarkastelunlähtökohdat poikkeavat olennaisesti fyysistä todellisuutta koskevan tutkimuksen luotettavuustarkasteluista.Ihmistieteellisessä tutkimuksessa luotettavuuden kannalta onolennaista, että tutkittavan ilmiön ontologinen perusta eli tutkimuksen todellisuus- jaihmiskäsitys sekä tutkimuksen metodologinen perusta vastaavat toisiaan. Tämä tutkimuksenluotettavuuden ontologinen relevanttius on ihmistieteellisessä tutkimuksessaluotettavuustarkastelun välttämätön, mutta ei riittävä ehto. Erityistieteelliselle tasollepaikantuvassa fenomenologisessa tutkimuksessa tutkimuksen ontologisen relevanttiudenja adekvaattisuuden sekä kohdallisuuden ja luotettavuuden arvioinnin kannaltatutkimuksen perusedellytyksenä on sen ontologisena perusoletuksena olevanihmiskäsityksen kuvaaminen. (Perttula 1995, 96–98; 1993, 267–274; 1994; Giorgi1981, 19–48; Lehtovaara 1994; Rauhala 1990; 1992; 1993) Tässä tutkimuksessaontologisen relevanttiuden turvaamiseksi tehtiin perusteellinen ontologinen analyysi,jossa määriteltiin tutkimuksen perustana oleva todellisuuskäsitys ja ihmiskäsitys,niiden perusteella tietokäsitys ja metodologiset ratkaisut. Nämä perusolettamuksetohjasivat kokonaisuudessaan systemaattisesti tutkimusprosessin perusratkaisuja sekäsen käytännön toteuttamista.Kokemusta tutkivien tutkimusten luotettavuustarkastelun perustana on edelläkuvatun ontologisen relevanttiuden lisäksi tutkimusprosessin kokonaisuuden jatutkimuksen kohteena olevan ilmiön perusrakenteen välinen yhteensopivuus (vrt.Perttula 1995, 102). Luotettavuustarkastelun perustana on tällöin tutkimusprosessinanalysoitu vastaavuus suhteessa tehtyihin ontologisiin olettamuksiin tutkittavan ilmiönperusrakenteesta (Perttula 1995, 98) eli tutkimusprosessin relevanttius. Tarkastelunkohteena on tutkimusprosessin kohdallisuus tutkittavaan ilmiöön. Tämä eroaa selvästikvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuustarkasteluista, joissa keskeistä on tutkimusmenetelmienominaisuuksien arviointi. (Perttula 1995, 98) Tutkimusprosessin relevanttiuttatutkittavan ilmiön perusrakenteen kanssa on varmennettu tässä tutkimuksessakahdella tavalla. Ensinnä siten, että tehdyn ontologisen analyysin perusteella syntynytkäsitys todellisuudesta, ihmisestä ja tajunnallisen ilmiön perusrakenteesta (situaatio,tavoite, toiminta ja tulos) ohjasivat sitä, millaista tietoa tutkimuksessa tavoiteltiin jamillaisia menetelmiä käytettiin. Toiseksi tutkimusprosessin relevanttiutta tutkittavanilmiön perusrakenteen kanssa on varmennettu siten, että tutkimusaineisto analysoitiintajunnallisen ilmiön perusrakenne -käsityksen mukaisen jäsennyksen avulla.Käytännössä kaikissa ontologisen analyysin jälkeisissä tutkimusprosessin vaiheissatehtiin merkityksen tulkinta tajunnallisen ilmiön perusrakenteen sisällä holistisestisubjektiivista merkitystä ymmärtäen sekä yksilöllisen kokemuksen että yliyksilöllisenkokemuksen analysoinnista aina tutkimuksen raportointiin asti. Tämän kokemustiedontarkoituksena oli löytää yksilöllisestä todellisuudesta tutkittavan ilmiön laadullisestiyleinen. Tutkimuksen kohdallisuuden vuoksi toteuttamisessa keskeisintä on huolehtia,että kokemustieto eli tutkittavien kokemus tutkittavasta ilmiöstä ei ole teorioiden93Jo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a