Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

syystä käytän raportissa tutkittavista keksittyjä nimiä ja näytteinä kielellisiä käännöksiäheidän kuvaamistaan kokemuksista.Tutkittavien johtajien kokemus johtamistyöstä vaihteli tutkimusta aloitettaessamuutamasta kuukaudesta yli 19 vuoden esimiestyökokemuksiin. Tutkittavat edustivatkaupungin hallintokunnissa melko tasaisesti ylintä johtoa, keskijohtoa, lähiesimiestaityönjohtotasoa sekä ylimmän johdon asiantuntijajohtajia. Tutkimuksessa mukanaolleiden johtajien alaisten määrä vaihteli nollasta aina yli 600 alaiseen. Kolmella asiantuntijajohtajallaei ollut suoria henkilökohtaisia alaisia. Tutkittavat edustivat kattavastilähes kaikkia kunta-alan palvelusektoreita, ja he toimivat 12 eri hallintokunnassa.Seitsemästä hallintokunnasta oli mukana yksi johtaja, neljästä hallintokunnasta kaksijohtajaa ja yhdestä hallintokunnasta kolme johtajaa. Samassa hallintokunnassa työskennelleetjohtajat eivät kuitenkaan olleet toistensa kanssa esimies–alais-suhteessa eivätkämuutoinkaan läheisesti työsuhteessa toistensa kanssa. Tutkimuksen aikana luotettavanfenomenologisen tulkinnan toteuttamiseksi en missään vaiheessa systemaattisestikerännyt tutkittavien taustatietoja, koska tietoisesti pyrin kaikin tavoin välttämäänhenkilökohtaisten etukäteisolettamuksieni välittymistä tutkittaville tutkittavaan ilmiöönliittyvistä ennakko-oletuksista. Näin pyrin turvaamaan tutkittavan kokemuksenautenttisen kerronnan. Liitteeseen 1 on koottu tutkittavien luonnollisissa yhteyksissäkertomat taustatiedot.Tapasin kaikki tutkittavat ensimmäisen kerran valmennuksen käynnistymisenyhteydessä vuonna 2001. Ennen tutkimuksen käynnistämistä olin ollut yhden tutkittavankanssa muutamia kertoja yhteisissä kokouksissa, olin ollut kuuntelemassa toisentutkittavan luentoa ja kolmas tutkittava oli ollut kuuntelemassa minun pitämääniluentoa. Nämä tapaamiset olivat kaikki luonteeltaan sellaisia, ettei niillä ole ollutvaikutusta tutkimuksen toteuttamiseen, aineiston keruuseen ja analyysiin. Henkilökohtaisestitunsin etukäteen kahden hallintokunnan toimintaa sisällöllisesti muitaparemmin oman asiantuntijuuteni ja työkokemukseni vuoksi, mikä osaltaan nopeuttiymmärtämisyhteyden löytymistä näiden hallintokuntien edustajien kanssa.87Johtajien toimintaympäristöPääkaupunkiseutu on Suomen ainoana metropolialueena omanlaisensa toimintaympäristökunta-alalla. Helsingin seudun kasvaminen metropoliksi on alkanut jo 1800-luvun hitaan alun jälkeen kiihtyen ensin 1940-luvulta väestön kasvun, elinkeinojenja yritystoiminnan keskittymisen sekä alueliitosten vauhdittamina. (Schulman 2002,12–13; Helsinki tilastoina 1800-luvulta nykypäivään, 2000; Kolbe & Helin 2002;Keskinen & Vaattovaara 2002) Käytännössä seudun metropolistuminen on tapahtunutvasta 1990-luvulla. Seutu eroaa muista alueista kokonsa lisäksi siinä, että se kohtaa ensimmäisenäuseimmat maassa tapahtuvat muutokset. Alueilla toimivilla kansainvälisilläyrityksillä on kasvavat odotukset kuntasektorin toiminnan kehittämisestä globaalistikilpailukykyisen elinkeinoelämän toiminnan turvaamiseksi.Kansainväliset yhteiskunnalliset muutokset, Euroopan yhdentymiskehitys, globaalienmarkkinoiden synty ja Suomen rooli näissä muutoksissa ovat osaltaan kiihdyttäneetmetropolialueen kaupunkien muutosta. Osaltaan kehitystä on vienyt eteenpäin kokopääkaupunkiseudun kaupunkien ja kuntien määrätietoinen poliittinen ja hallinnollinenJo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a