Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

84Yleisen tason määrittely ja sen kielellisen ilmaisun valinta on tutkijalle haasteellinentehtävä. Kieli on perusolemukseltaan sosiaalinen ja kiinnittyy kokemukseen. Olemusyksilön näkökulmasta ei ole olemassa henkilökohtaisista kokemuksista irrallaan, muttakieli on edelleen olemassa vaikka yksilöä ei enää olisi. Kieli toimii samanaikaisesti sekäyksilöllisen kokemuksen että yleisen eli yliyksilöllisen merkityksen välisessä sosiaalisessatodellisuudessa yhteisen ymmärryksen rakentumisen dialogisena välineenä. (Perttula1995, 87–88) Kielellä on tässä mielessä dilemmaattinen rooli kokemusten ja niihinsisältyvien yksilöllisten ja yleisten merkityssuhteiden välittäjänä kussakin sosiaalisessatodellisuudessa. Näin ollen yleisen merkityksen kuvaamisessa on siis kiinnitettäväerityistä huomiota ilmiön kielellisen ilmaisun dilemmaattiseen perusolemukseen.Tämän vuoksi yleisen merkityksen ilmaisussa on välttämätöntä pyrkiä niukimpaanmahdolliseen kuvaamiseen eli noudatetaan ilmaisullisen niukkuuden periaatetta.Yleisen tason tarkastelu on haasteellista fenomenologiselle lähestymistavalle.Yleinen on olemassa yksilölle vain, jos se asettuu ihmisen kokemukseen hänen situaationsakautta ja muodostaa merkityssuhteen yksilön tajuntaan. Tässä tutkimuksessayleisellä yliyksilöllisellä johtajana kehittymisen tarkastelussa tunnistettiin se, minkälaisiayliyksilöiden jaettuja merkityksiä liittyy kuntaorganisaatiossa toimivien johtajien kokemukseenjohtajana kehittymisestä. Koettujen merkitysten samankaltaisuus tulkittiintutkittavien jaetuksi merkityshorisontiksi ja siten kuuluvaksi johtajana kehittymisen olemukseenkunta-alalla. Yhteinen merkityshorisontti on syntynyt yksilöllisesti koettujenmaailmojen luonnollisissa yhteisöllisissä kohtaamisissa kunta-alan todellisuudessa.6. Luovan synteesin vaiheLuovan synteesin vaiheessa empiirisen aineiston perusteella tunnistettujen merkitysulottuvuuksienja -komponenttien avulla kuvattiin johtajana kehittymisen ilmiönolemuksen merkityshorisontit ja entiteetit. Lopuksi nämä aineistolähtöisesti tunnistetutentiteetit liitettiin aiempiin tutkimuksiin ja teorioihin, jotka liittyvät johtajana kehittymisenilmiöön. Tämän vaiheen viimeisenä tehtävänä oli raportin kirjoittaminen.6.2 Tutkimusaineiston hankintaOntologisen analyysin perusteella määräytyvien tutkimuksen luotettavuuteen liittyvienkohdallisuusvaatimusten 31 perusteella päädyin noudattamaan aineiston tarkoituksenmukaistahankintaa (purposeful sampling). Tällöin pyritään hankkimaan tutkittavanilmiön kannalta mahdollisimman rikas ja juuri kyseessä olevaa ongelmaa valaisevaaineisto. Tarkoituksenmukainen hankinta voidaan toteuttaa erilaisin tavoin tai näitätapoja yhdistelemällä. (Patton 2002, 230–247) Koska tutkimuksen kohteena oli johtajanakehittymisen ilmiö, josta itsestään ei ole olemassa aiempaa teoriaa ja jota lähestytääntässä tutkimuksessa uudesta näkökulmasta, noudatin tarkoituksenmukaisen aineistonhankinnan kolmen strategian yhdistelmää. Yhdistelmästrategia rakentui teoriaperustaisenhankinnan, intensiteettihakinnan ja kriteerihankinnan strategioihin.Ensinnä aineiston hankinnan strategiana on teoriaperustainen hankinta (theorybasedsampling), mikä tässä tutkimuksessa tarkoittaa tutkimuksen ontologisen analyysin31 Ks. luku 6.3ACTA