Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

50Tutkimustiedon luotettavuustarkastelun kannalta on tärkeää erottaa inhimillistä todellisuuttakuvaavan teoriatiedon perustana olevan yleisen erilaiset mahdollisuudet.Tutkimuksen avulla saatava yleinen tieto voi tarkoittaa määrällisesti yleistä eli yleistettyä,käsitteellisesti yleistä eli yleiskäsitettä, laadullisesti yleistä eli laatua tai vaativasti yleistäeli yleispätevää. (Varto 1992, 73–74, 101) Tässä tutkimuksessa tutkittiin yksilölliseentodellisuuteen paikantuvan yksilöllisen kokemustiedon koettujen merkitysten avullajohtajana kehittymisen ilmiön rakenteellista olemusta, ei johtajana kehittymisen toiminnallisuuttakuvaavaa mallia tai teoriaa.4.3 Johtajana kehittymisen ilmiön kasvatustieteellinenperustaIhmisenä kehittymisen ilmiön olemusta voidaan hahmottaa vertaamalla kehityksen,kasvun ja oppimisen käsitemäärittelyjä. Kehityksen, kasvun ja oppimisen ilmiöt ovattoisilleen läheisiä. Näitä ilmiöitä kuvaavien käsitteiden käyttö ei ole vakiintunutta janiitä käytetään usein myös synonyymisesti. (Hirsjärvi 1983, 78; Hirsjärvi & Huttunen1999, 42–43; Beairsto 1996, 93; Niikko 1998, 12–13) Osin ne määrittelevät toinentoisiaan. Esimerkiksi kasvun käsitettä määritellään kehityksen käsitteen avulla ja päinvastoin(Niikko 1998, 12–13). Tämä ilmiöiden käsitteellisen merkityksen ristiinmäärittelyon ongelmallista ja saattaa johtaa ontologiseen kehäpäätelmään. Kiinnostavaaonkin se, mikä erottaa nämä ilmiöt ja niistä käytetyt käsitteet toisistaan, vai erottaakoniitä mikään? Kasvatustieteen näkökulmasta nämä kolme käsitettä voidaan ymmärtääseuraavalla tavalla.Kehityksellä (Development) on alkujaan tarkoitettu fyysistä kasvua. Se tapahtuuvaiheittain asteittaisina muutoksina. Kehitystä on kuvattu jatkuvana prosessina, jokaetenee samansuuntaisena tilanteesta toiseen. Sen voi havaita vasta ajan kuluessa. Kehityksessämuutos on yksisuuntaista ja jatkuvaa, mutta ei suoraviivaista. Se voi kohotasykäyksittäin. Kehitys voi tarkoittaa sekä käyttäytymisen kokonaiskuvan muuttumistajatkuvasti tiettyyn suuntaan että tietyllä osa-alueella ilmenevänä muuttumisena. (Hirsjärvi1983, 78) Kasvu (Growth) on määritelmän mukaan luonteeltaan intentionaalista,monitasoista ja hidasta. Se on riippuvaista yksilöstä ja ympäristöstä. Sen myötä tietoinenitsesäätely tulee mahdolliseksi ja syvenee. Kasvuun tähtäävä kasvatus muuttuuitsekasvatukseksi, kun kasvun lähtökohtana on sisäinen motivaatio ja kehitystä edistävätoiminta virittyy yksilön oman halun ja aktiivisuuden varaan. Kasvu-käsitteen rinnallakäytetään myös inhimillisen kasvun käsitettä (Human Growth). (Hirsjärvi 1983, 64,67–68, 76)Oppimisella (Learning) tarkoitetaan käyttäytymisessä havaittuja pysyviä muutoksia.Nämä muutokset syntyvät olion ja sen ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa,kokemuksen perusteella, ja niiden syntymiseen vaikutetaan esimerkiksi opetuksenavulla. (Hirsjärvi 1983, 136) Toisaalta oppiminen voidaan nähdä läpi elämän kestävänäinformaation taltiointi- ja tulkintaprosessina, jonka aikana yksilö rakentaa henkilökohtaistakuvaa fyysisestä ja sosiaalisesta maailmasta sekä hänestä itsestään (Rauste-vonWright et al. 2003, 50).Ihmisenä kehittyminen on tavoitteellisesti suuntautuvaa toimintaa, jonka tuloksenajokin on muuttunut. Kehitystä, kasvua ja oppimista ihmisessä on tapahtunut, josACTA