Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

musotteen avulla haettiin yliyksilöllisiä merkitysyhteyksiä, -rakennetta, -horisonttejaja ilmiön olemuksen entiteettejä. Tämän heuristisen prosessin osalta tutkimuksenluotettavuutta tutkija pyrki tietoisesti varmistamaan yksilöllisen ja yliyksilöllisen näkökulmatarkastelunsystemaattisella vaihtelulla siten, että kaikki koetut merkityksetliittyivät löydettyyn merkitysrakenteeseen ja ilmiön olemukseen.95Kokemuksen fenomenologisen tutkimisen luotettavuusLuotettavan kokemuksellisen tiedon perustana on tutkijan kyky eläytyä tutkimuksenkohteena olevien ihmisten maailmaan ja tutkijan kyky ymmärtää tutkittavia. Tutkijansubjektiivisuus ja kulttuurinen tausta vaikuttavat siihen, mitä hän havaitsee sekä mitäja miten hän ymmärtää. Subjektiiviseen kokemukseen perustuvan tiedon luotettavuusperustuu näin ollen myös siihen, kuinka hyvin tutkija kykenee tavoittamaan jaymmärtämään tutkittavan ilmiön sellaisena kuin se tutkittaville ilmenee. Kyse on tutkimuksenepistemologisesta kohdallisuudesta. Fenomenologisella metodilla pyritääntavoittamaan tutkijasta riippumattoman toisen eli tutkittavan kokemia merkityksiä jamerkityssuhteita. Luotettavuustarkastelun perusoletuksena on tajunnallisten ilmiöidenintentionaalisuus eli ihmisen tajunnallisen todellisuuden ja ulkoisen maailman välinenmielellinen relationaalinen suhteessa oleminen. (vrt. Varto 1993, 26–27, 59–63;Perttula 1995, 104; Giorgi 1996c, 72) Tässä tutkimuksessa on pyritty varmentamaantutkimuksen luotettavuus ottamalla huomioon kaikki fenomenologisen kokemuksentutkimisen luotettavuuden tarkastelun kriteerit seuraavalla tavalla:1. Tutkijan kyky tavoittaa kohteena oleva ilmiöEnsimmäinen luotettavuuskriteeri on tutkijan kyky tavoittaa ilmiö sellaisena kuin seilmenee tutkittavalle. Tällöin on kyse tutkittavan kokemuksen konstruktion ja tutkijansiitä tekemän rekonstruktion yhdenmukaisuudesta, jota ei kuitenkaan koskaan täydellisestivoida saavuttaa. (Perttula 1995, 104) Tutkijan mahdollisuus tavoittaa tutkittavienkokemus oli erittäin hyvä, sillä tutkijalla oli pitkä johtamistyökokemus pääkaupunkiseudunkaupungeissa ja tutkija oli tutkittavien kanssa yhteisessä pitkäkestoisessavalmennusohjelmassa aineiston keruun aikana. Lisäksi tutkijan henkilökohtainen, aitokiinnostus johtamistyöhön ja sen kehittymiseen sekä ennen tutkimuksen käynnistämistäettä tutkimuksen aikana parantaa tutkijan edellytyksiä ymmärtää tutkittavienkokemusta kohdeilmiöstä. Tutkimuskohteena olevan ilmiön tavoittamisessa keskeistäon ihmisten kyky ilmaista omia merkityksiään ja tutkijan kyky ymmärtää näitä merkityksiätutkittavien tarkoittamassa merkityksessä. Tämän varmistamiseksi tutkijakiinnitti erityistä huomiota tutkittavien ja tutkijan välisen luottamuksen syntymiseenja tutkittavien oman tulkinnan käyttämiseen analyysien luotettavuustarkastelussa.2. Tutkijan pyrkimys tavoittaa alkuperäinen kokemusToinen luotettavuuskriteeri on tutkijan pyrkimys tavoittaa tutkittavan alkuperäinenkokemus. Tutkimus on epäluotettava, jos tutkija ei tietoisesti pyri tähän ja jos hänmuuntaa tutkittavan kokemuksen merkityssuhteita alkuperäisestä ilmaisusta poikkeavaan,esimerkiksi numeeriseen, muotoon. (Perttula 1995, 105) Tutkimuksen luotettavuudenkannalta keskeistä oli, kuinka tutkijan ja tutkittavan kohtaamistilanteissaJo h ta ja n a kehittymisen o l e m u s k u n ta-a l a n johtajan k o k e m a n a