Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

98kehittymisen tulkintaa.4. Tutkijan luonnollisen asenteen 41 mukaisten ymmärrysyhteyksien sulkeistaminen42Neljäntenä erityisenä luotettavuuteen vaikuttavana tekijänä on sulkeistaminen, jonkaavulla tutkija pyrkii tietoisesti minimoimaan omien teoreettisten ja henkilökohtaistenymmärtämisyhteyksiensä vaikutusta siihen, miten tutkittavan kokemus ilmenee hänelle.(Perttula 1995, 105) Ihmistä koskevassa tutkimuksessa tutkijan on oltava tietoinenitsestään ja omista kokemuksistaan ja siitä, miten ne vaikuttavat siihen, miten hän ymmärtääja tulkitsee toista ihmistä. Tietoisuus omasta tavasta kokea ja nähdä todellisuusja sen julkituominen tutkimusraportissa on tutkimuksen luotettavuuden ja tutkimuksenrajojen ymmärtämisen kannalta välttämätöntä. Keskeistä on se, miten tutkija kykeneeymmärtämään tutkittavien tuottamaa aineistoa heidän omassa kontekstissaan eli mitentutkija ymmärtää tutkittavien todellisuutta ja kehittymistään siinä. Tämän varmistamiseksitutkijan tulee systemaattisesti pyrkiä lisäämään ymmärrystään kunkin tutkittavanyksilöllisestä todellisuudesta. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta kriittisin kysymyson se, miten tietoinen tutkija on oman ennakkokäsitystensä yhteydestä tutkimuksentuloksiin, eli miten tulokset ovat suhteessa tutkijan esiteoreettiseen maailmaan eli niinsanottuun avausymmärrykseen. Avausymmärrys-käsite eroaa esiymmärrys-käsitteestäsiten, että se ei ole tietoista Lauri Rauhalan käsitteiden mukaan (Lehtovaara 1994,384). Tässä tutkimuksessa tutkija pyrki tietoisesti sulkeistamaan oman luonnollisenasenteensa mukaisen ymmärrysyhteyden kysymällä ja muistuttamalla itseään jokaisenanalyysitilanteen aikana useaan otteeseen siitä, kenen henkilön kokemuksen tulkinnastaoli kyse ja kenen tutkittavan kokemusmaailmaan tutkija pyrki saamaan yhteyden.Kohdallisessa fenomenologisessa metodissa tutkijan on kyettävä eläytymääntutkittavan kokemukseen sellaisena kuin se näyttäytyy tutkittavalle itselleen ja ymmärtämäänse. Toisen ihmisen välittömän kokemuksen tavoittamisen ensimmäisenäkohdallisuusedellytyksenä on, että tutkija onnistuu mahdollisimman systemaattisestija kattavasti sulkeistamaan sekä ennakkokäsityksensä, oman luonnollisen asenteenmukaisen kokemuksensa että teoreettisesti latautuneet taustaoletuksensa ennen tutkittavankohtaamista. (Perttula 1995, 10–11, 69–72) Tutkijan tulee analyysivaiheenajaksi sulkeistaa oman luonnollisen asenteensa mukainen oma kokemuksensa ja siihenliittämänsä merkityssuhteet pois tutkittavasta ilmiöstä tietoisesti reflektoiden ja pyrkiäsiirtämään ne mielestään syrjään. Sulkeistamisessa on kyse tutkijan omien ja tutkittavienkokemusten eriyttämisestä toisistaan. Tämän ensimmäisenä vaiheena on reflektio elitutkijan tuleminen tietoiseksi itsestään. (Perttula 1995, 70–71) Sulkeistamista tutkijavoi vahvistaa kirjaamalla reflektion avulla etukäteen hahmottuneet oletukset tutkittavastailmiöstä. Systemaattisimmillaan sulkeistaminen tarkoittaa, että tutkija kirjoittaaetukäteisoletuksensa perusteella tutkittavasta ilmiöstä tutkimusraportin ennen empiirisentutkimusprosessin aloittamista. Sulkeistamista voidaan vahvistaa sillä, että tutkijaperehtyy tutkittavaa ilmiötä koskevaan teoreettiseen tietoon vasta tutkimusaineiston41 Ks. luonnollinen asenne s. 7142 Ks. sulkeistaminen s. 73ACTA