Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

2223. Tutkimusprosessin aineistolähtöisyysAineistolähtöisyys on kokemuksen tutkimisen luotettavuuden kannalta keskeinen ehto. Aineisto on keskeisessäasemassa tutkimusprosessissa ja se etenee aineiston ehdoilla. (Perttula 1995, 102) Aineistolähtöisyydentoteuttamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota koko tutkimusprosessin ajan. Sen kaikissa vaiheissavarmennettiin, että prosessi etenee aineiston ehdoilla ja siten, että se mahdollistaa tutkittavien henkilökohtaistenkokemusten merkityksen välittymisen tutkijalle:1. Aineistolähtöisyys aineiston hankinnassa: Keskeisenä periaatteena oli avoin ja ennakkoon määrittelemätönaineiston hankintaprosessi. Tutkittavat valitsivat heille parhaiten soveltuvat tavat, muodot jamäärät tuottaa aineistoa tutkimukseen.2. Aineistolähtöisyys aineiston analysoinnissa ja tulkinnassa: Aineisto analysoitiin ja tulkittiin välttäentietoisesti teoreettisia ennakko-olettamuksia, jotta tutkija ymmärtäisi tutkittavan kokemuksen aidonmerkityksen. Tietoisesti pitäydyttiin vain tutkittavien tuottamien aineistojen välittämissä merkityksissäja varmennettiin niiden aitous. Aineiston tulkintavaikeudet ratkaistiin systemaattisesti palaamallaaineistoon ja varoen tekemästä tulkintaa tutkijan havaintojen tai kokemusmaailman suunnassa.Tutkittavat saivat kommentoida ja täsmentää tutkijan tekemiä tulkintoja. Lisäksi he saivat vastatatulkintaa täsmentäviin kysymyksiin.4. Tutkimusprosessin kontekstisidonnaisuusKontekstina voi olla joko ihmisen ulkopuolinen todellisuus tai ihmisen koettu maailma. Kontekstisidonnaisuusihmisen koettuun maailmaan merkitsee sitoutumista ihmisen kokemaan, hänen tajuntansa sisällölliseenkokonaisuuteen, jolloin merkityssuhteet ovat tulkittavissa vain suhteessa ihmisen kokemanmaailman kokonaisuuteen. Tämä vaatii yksilökohtaisuuden säilyttämistä tutkimuksessa mahdollisimmanpitkään. (Perttula 1995, 102) Sidonnaisuus tutkittavan kokemaan maailmaan merkitsee tutkimusprosessinsidonnaisuutta tutkimustilanteessa läsnä oleviin todellisuuden piirteisiin. Vain subjekti voi kuvata omalletoiminnalleen keskeiset merkitykset. Merkitysten selvittämisessä olennaista on ymmärtää tutkittavien kokemustasekä ilmiöstä itsestään että kontekstista. Merkityksellistä kontekstia ei voi määritellä ulkopuolinenobjekti eli tutkija ulkoisten havaintojen perusteella.1. Kontekstisidonnaisuus tutkimustilanteissa: Tutkimusprosessi toteutettiin sekä aineiston hankinnan ettäsen tulkinnan osalta ottaen huomioon tutkittavien henkilökohtainen tulkinta omasta johtajana kehittymisenkontekstista.2. Kontekstisidonnaisuus yksilöllisen merkitysrakenteen tulkinnassa: Tutkija ei voi asettua ihmisenä omanolemisensa ja omien kokemustensa ulkopuolelle. Sen vuoksi merkitysrakenteen tulkinnassa olennaistaoli, että tutkija tietoisesti pyrki pääsemään mahdollisimman hyvin tutkittavien kokemusmaailmaansisään ja ymmärtämään tutkittavia heidän kokemuksensa mukaisesti. Merkitystulkinnan suuntautuminentutkittavien kokemisen kokonaisuuteen, ei suhteessa tutkijan kokemisen kokonaisuuteen, varmistettiintietoisella refletoivalla pohdinnalla jokaisessa analyysi- ja tulkintatilanteessa.3. Kontekstisidonnaisuus yliyksilöllisen merkitysrakenteen tulkinnassa: Yliyksilöllisen merkitysrakenteentulkinnassa keskeistä oli säilyttää yksilökohtaisuus analyysissa ja tulkinnassa mahdollisimman pitkään.Tässä se toteutettiin tekemällä jokainen yksilökohtainen merkitysrakenne ennen kuin yliyksilöllistämerkitysrakennetta lähdettiin tulkitsemaan.5. Tavoiteltavan tiedon laatuTutkimuksen luotettavuutta lisää se, että tavoiteltava tiedon laatu perustuu ontologiseen analyysiin. Tietovoi olla essentiaalisesti yleistä, käsitteellisesti yleistä tai persoonakohtaisesti yleistä tietoa ja se on ilmaistavakielellisesti. Essentiaalisesti yleinen tieto on syntynyt ontologisen analyysin tuloksena. Käsitteellisestiyleinen tieto liittyy ajatteluun ja kieleen sekä ajattelun kielellistämisen vaatimuksiin. Tutkimuksen kontekstisidonnaisuuteenliittyen se voi liittyä yhden tai useamman ihmisen merkityssuhteiden kuvaamiseen.Persoonakohtainen yleinen on käsitteellistä yleistä ja siinä kuvataan yhden koetun maailman merkitysverkostoja.ACTA