Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Työn kehittäminen <strong>päiväkodin</strong> kasvattajatiimeissä<br />
1. Lasten toiminnan kehittäminen<br />
Peipposten ryhmässä (1–2-vuotiaat) kehitimme pienryhmätoimintaa.<br />
Koko ryhmän rinnalle halusimme luoda toimintatapaa, jossa vuorovaikutussuhteet<br />
mahdollistaisivat parempaa kohtaamista lasten keskuudessa<br />
sekä aikuisen ja lasten välillä. Aluksi pyrimme siihen, että ainakin kerran<br />
viikossa jokainen lapsi olisi jossain aikuisen suunnittelemassa pienryhmässä.<br />
Kirjasimme havaintoja lapsista ja toiminnasta. Muutoksella tavoittelimme<br />
jatkuvuutta toimintaan, johon aikuiset vähitellen sitoutuisivat.<br />
Pienryhmätoiminta lisäsi työmme mielekkyyttä. Lapset osallistuivat<br />
leikki-, askartelu- ja kirjapiireihin, joissa heille löytyi omia rauhallisia hetkiä.<br />
Syksyn pimetessä kehittämisen alkuinnostus pääsi hiipumaan. Pienryhmät<br />
joutuivat koetukselle aikuisten poissaolojen ja sijaisten aikana. Myös joulun<br />
aikaan kahden uuden pienen lapsen tarpeet nousivat huomion kohteiksi.<br />
Pienryhmätoiminnan aikana tapahtuvan havaintojen kirjaamisen koimme<br />
hankalaksi. Jäimme miettimään yhteisestä keskustelusta noussutta ajatusta:<br />
voisiko kameran kuvalla auttaa tai korvata dokumentointia? Pienryhmätoiminnan<br />
toteutumisen myötä arki sujui paremmin. Lapset nauttivat<br />
työrauhasta, kuten aikuinenkin saadessaan keskittyä pieneen ryhmään.<br />
Sirkkujen ja Tinttien ryhmissä (2–3-vuotiaat) valitsimme yhteisen kehittämisaiheen.<br />
Pohdimme kuinka voisimme luoda lasten leikille toimivampia<br />
toteutumisen mahdollisuuksia. Aikuisten luomien perinteisten arjen rutiinien<br />
hallitsevuuden sijaan pyrimme suuntaamaan ajatuksia siihen, kuinka<br />
voisimme huomioida erilaisia leikkijöitä, kuten tulisiko meidän ohjata lapsia<br />
ja kuinka, millaiset tilat ja millainen aika tai ajankohta voisi olla käytössämme?<br />
Arjesta ilmaantui kuitenkin yhteisen työn kompastuskiviä, joten<br />
käytännön kehittämistyössä leikki jäi elämään taustalle. Painopisteemme<br />
asetettiin arjen sujuvuuden kehittämiseen lasten perushoidon tilanteissa.<br />
Päiväjärjestyksen kiireiseen suorittamiseen pyrimme lu<strong>omaan</strong> vaihtoehtoja<br />
porrastamalla lasten siirtymistä toiminnasta toiseen. Mietimme tarkoituksenmukaista<br />
toimintaa sekä aikuisen paikkaa ja tehtävää siinä. Vaihtoehtona<br />
pohdimme myös, että osa lapsista voisi jatkaa leikkejään sisällä toisten<br />
lasten ulkoillessa. Etenimme pienin askelin, herkästi ja horjahdellen eteen,<br />
taakse. Toisten lasten leikit saivat jatkua samalla, kun toiset hoitivat WCtoimintoja<br />
ja pukivat kahden–kolmen lapsen ryhmissä. Vähitellen syntyi<br />
kiireettömyyttä, joka ei enää perustunut nopeaan suoritukseen siirtää iso<br />
111