Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
työssä, jonka johdonmukainen toteuttaminen on lapsen hyvän hoidon,<br />
kasvatuksen ja opetuksen perusta.<br />
Työyhteisön jäsenillä on mahdollisuus oppia eri ammattiryhmien ja eri<br />
ammatillisen kehityksen tasolla olevien työntekijöiden välisestä dialogista.<br />
Noviisit voivat hyötyä sekä kokeneempien työntekijöiden tavasta jäsentää<br />
erilaisia ammatillisia kokonaisuuksia että heidän tavastaan pohtia arvojensa<br />
ja uskomustensa vaikutusta niin toimintaan kuin oppimiseenkin. (Brown<br />
ym. 1993, 194.) Vaikuttaa siltä, että asiantuntijuus kehittyy nimen<strong>omaan</strong><br />
tällaisessa eritasoisten asiantuntijoiden muodostamassa yhteisössä (Brown<br />
& Campione 1994, 234, 267; Hakkarainen ym 1999, 21). Myös Vea Vecchi<br />
viittaa samaan asiaan sanoessaan, etteivät juuri valmistuneet työntekijät<br />
osaa ”paljon mitään”. Tämän takia hän painottaakin, että työpaikalla on<br />
voitava oppia, ja oppimisprosesseja voidaan myös vauhdittaa. Voidaan<br />
esimerkiksi katsella yhdessä videota, joissa taitavat ammattilaiset työskentelevät<br />
ja ruotia nähtyä yhdessä. Samalla kokeneemmatkin kollegat saavat<br />
mahdollisuuden toisten kanssa reflektoida omaa työtään, sillä he ovat usein<br />
tottuneempia arvioimaan lasten toimintaa kuin omaa työskentelyään. Uudet<br />
työntekijät kehittyvät osallistuessaan jatkuvaan keskusteluun ja arviointiin.<br />
(Keskinen 1994.) Dialogin suuri merkitys kasvatustyön kehittämisessä<br />
saakin kysymään, voisiko dialogin hallinnan taitoja pitää yhtenä tärkeänä<br />
varhaiskasvattajan ammattiosaamisen osana?<br />
Jaettu asiantuntijuus ja moniammatillisuus<br />
Jokaisen <strong>päiväkodin</strong> tai muun omaa työtään kehittävän työyhteisön on<br />
tärkeää paneutua myös siihen, miten eri työntekijöiden osaamista voidaan<br />
mahdollisimman hyvin hyödyntää kaikkien eduksi. Jaettu asiantuntijuus<br />
perustuu ajatukseen, jonka mukaan jokaisella työyhteisön jäsenellä on<br />
muita enemmän asiantuntemusta jossakin asiassa, mutta kenelläkään ei<br />
ole kaikkea asiantuntijuutta. Jokaisella tiimin jäsenellä ei siis tarvitse olla<br />
samoja tietoja ja taitoja, vaan jokaisen asiantuntijuutta voidaan kehittää<br />
omalla alueellaan. (Brown & Campione 1994, 32, 234, 267.)<br />
Usein jollain työtovereista on käsiteltävästä asiasta muita enemmän<br />
tietoa. Muut voivat haastaa hänet perustelemaan kantaansa ja sitä kautta<br />
kirkastamaan edelleen käsityksiään. Näin hyötyjinä tai oppijoina voivat<br />
olla sekä osaajat että kyselijät. Tämä on jaettua asiantuntijuutta. Hakkarainen<br />
ym. (1999) tuovat esille, että pystyäkseen selittämään käsityksensä<br />
toisille henkilön on täytynyt luoda oma kanta asiasta sekä muuntaa omat<br />
39
Change language