Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca

vitaan ehkä vieläkin enemmän syventymistä tiimeissä, eli yhteisiä pohdintoja
ja kokeiluja arjessa. Olemme edenneet, mutta toivon, etteivät kokemukset jää
pinnallisiksi, vaan työn aikana löydettäisiin uusia vahvuuksia.” Seuraavakin
kommentti kohdistuu samaan asiaan. ”Tarvitsemme yhteisen foorumin,
jossa koko yksikkö yhdessä puhuu ääneen hankkeesta. Näin voimme auttaa
toisiamme näkemään ja löytämään punaisen langan.”
Eräs vastaaja oli kiinnittänyt huomiota työntekijöiden yleisiin, mutta
epätoivottaviin toimintatapoihin: ”Lasten pään yli puhuminen on toisinaan
liiallista. Olemme päättäneet tässäkin asiassa ottaa härkää sarvista!”
Havainnointiin ja sen merkitykseen paneuduttiin päiväkodeissa yleisesti.
Seuraavassa lainauksessa työntekijä kuvaa huomiotaan, ettei dokumentointi
lasten toiminnasta kerro vain lapsista, vaan myös heidän kanssaan työskentelevien
aikuisten tavasta tehdä työtä. ”Lapsihavainninti vihon käyttö
sekä lapsihavainnointiin että oma työn arviointiin. Helpompi arvioida omaa
ja toisen työtä lapsen ja tapahtuneiden kautta.”
Myöhemmin sama henkilö kertoi käyvänsä ”vuoropuhelua kehittämistehtävän
ja tiimin kanssa aika usein arjessa. Natsaako toiminta ja tavoitteet?
Niin kuin aina, kehittämistehtävä on prosessi, jokaisen osalta pääkopan sisällä
ja nyt selvästi näkyy tavassa toimia ja olla lasten kanssa vuorovaikutuksessa.
Ns. ammatillinen vuoropuhelu on syventynyt. Myönteinen pedagogiikka, mitä
se on? Olemme pohtineet yhdessä ed. mainitun näkyvyyttä itse kunkin vuorovaikutuksessa
lasten kanssa. Toinen tärkeä pohdinta: mitä onkaan meidän
vuorovaikutus lasten kanssa? Onko syytä muuttaa?”
Ohjaaja pohtii käydyn keskustelun merkitystä kehittämiselle: ”Käsitykseni
mukaan tässä pohdiskelussa ei ainoastaan rajattu kehittämiskohdetta vaan
samalla tapahtui kehittämiskohteen siirtymä havainnoinnin ja dokumentoinnin
tekniikoiden opettelusta varhaiskasvattajan työn vaikutusten arviointiin ja
osaamisen kehittämiseen, niiden havainnointiin, dokumentointiin ja arviointiin.
Varhaiskasvattajan arvioivan huomion painopiste siirtyy siten työn
teknisen oikein tekemisen suunnasta työn mahdollisten vaikutusten suuntaan.
Tämän ikkunan avaaminen näytti yhtäältä virkistävän ryhmää ja toisaalta
se saattoi hiukan pelottaakin.”
Tasapuolisuutta kaivataan monessa asiassa
Työntekijöiden panostus saattoi erota samassakin tiimissä paljon ”Osallistuminen
todella epätasaista. Toiset osallistuu ja toiset ei.” Kaikki eivät katsoneet
ehdotusten muille tekemistä omaksi tehtäväkseen: ”En ole tehnyt ehdotuksia,
241