Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Stimulated recall -menetelmä uuden tiedon luomisessa<br />
Konkreettisia toimintoja koskevaa tietoa voidaan kerätä erilaisten kenttätutkimusmenetelmien,<br />
esimerkiksi videoinnin ja haastattelujen avulla. Keskeistä<br />
on tarkastella käytäntöä sen toiminnallisen kokonaisuuden yhteydessä, jossa<br />
se on käytössä ja jossa sillä on oma merkityksensä. Aineistoa reflektointiin<br />
pyritään keräämään mahdollisimman luonnollisissa toimintaympäristöissä.<br />
Stimulated recall -haastattelussa käytetään apuna kuvanauhoitusta. Nauhoituksessa<br />
kuvataan tarkasteltavaa toimintaa, minkä jälkeen kuvanauha<br />
katsotaan työntekijöiden kanssa. Tämä vuoropuhelu on osa työskentelyä,<br />
jonka kautta rakennetaan käsitystä siitä, mikä arjen käytäntö on. Kuvaaminen<br />
saattaa alussa vaikuttaa läsnäolijoihin, mutta yleensä kameran läsnäolo<br />
unohtuu nopeasti. ( Patrikainen & Toom 2004, 239–260)<br />
Nauhoituksia katsomalla saadaan näkyviin paitsi konkreettiset tapahtumat,<br />
myös ajatteluprosesseja. Tilanteeseen palaaminen ei perustu<br />
pelkästään henkilön <strong>omaan</strong> muistiin, vaan dokumentti auttaa muistamaan<br />
ja huomaamaan sellaistakin, mitä ei itse tilanteessa huomannut. Työntekijä<br />
voi havainnoida esimerkiksi omaa toimintaansa ikään kuin ulkopuolisena,<br />
mikä ei todellisessa elämässä ole mahdollista. (Patrikainen & Toom 2004,<br />
239–260)<br />
Nauhaa katsottaessa pysähdytään niihin kohtiin, joita läsnäolijat<br />
haluavat reflektoida ja pohtia. Kun työntekijä näkee työskentelyään, muut<br />
pyrkivät avoimin kysymyksin johdattamaan keskustelun sellaisten asioiden<br />
äärelle, joita on vaikea sanallistaa: vuorovaikutus, kommunikaatio,<br />
hiljainen tieto. Voidaan muistella, mitä henkilö ajatteli kyseisellä hetkellä.<br />
Keskeisimpiä kysymyksiä ovat mitä, miten ja miksi. Reflektoiva henkilö<br />
kertoo tilanteen aikaisesta ajattelustaan ja toiminnastaan sekä näiden perusteista.<br />
(Patrikainen & Toom 2004, 239–260) Omaa tulkintaansakin<br />
voi tarkentaa ja muiden kommentit saattavat antaa uuden näkökulman<br />
tai auttaa huomaamaan uusia asioita. Nauhaa voi katsoa uudelleen monta<br />
kertaa ja tarkastella tilannetta muuttamalla näkökulmaa.<br />
Varhaiskasvatuksessa dokumentointi nähdään usein pedagogiikan<br />
kehittämisen välineenä. Professori Mikko Ojala totea artikkelissaan Dahlbergiin<br />
viitaten, että pedagoginen dokumentointi on näkemisen prosessointia.<br />
Lähtökohtana on, että se mitä dokumentoidaan, ei esitä totena<br />
pidettyä todellisuutta sinänsä, vaan sen merkitys syntyy tulkintojen avulla.<br />
Erilaisten tulkintojen esittäminen samasta kasvatustodellisuudesta auttaa<br />
yhteisöä jäsentämään sitä paremmin.<br />
216
Change language