Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
mahdollisuuksia pantata tietoa, varjella omia rajoja tai vähätellä toisten<br />
ammattiryhmien osaamista. Jaettu asiantuntijuuskin toteutuu vain, jos<br />
kaikki ovat halukkaita jakamaan omaa osaamistaan ja oppimaan muilta.<br />
Se, miten tiimin jäsenet pystyvät toimimaan yhdessä, riippuu myös<br />
jäsenten käsityksistä itsestään, omasta tiimistään ja työyhteisöstään. Minä-identiteetti<br />
koostuu sosiaalisesta ja persoonallisesta identiteetitstä.<br />
Persoonallinen identiteetti muodostuu ihmisen persoonaan liittyvistä<br />
tekijöistä, sellaisista kuin lapsuus, harrastukset ja koulutushistoria. Sosiaalinen<br />
identiteetti muodostuu sen kautta, miten yksilö näkee itsensä vuorovaikutuksessa<br />
muiden kanssa. (Lord, Brown & Freiberg 1999, 169–171.)<br />
Varhaiskasvattajan ammatillinen identiteetti on persoonallisen ja sosiaalisen<br />
identiteetin pohjalta muotoutuva liikkeessä oleva käsitys omasta itsestä<br />
ammattilaisena muiden varhaiskasvattajien joukossa (ks. Eteläpelto &<br />
Vähäsantanen 2006, 26).<br />
Ammatilliseen identiteettiin kuuluu sekin, missä määrin henkilö<br />
katsoo osaavansa kehittää omaa työtään. Katsooko hän, että kykenee<br />
toimimaan oman työnsä tutkijana ja kehittämään työtään omien ja kollegoidensa<br />
havaintojen pohjalta, vai uskooko hän, ettei mitään ole tehtävissä,<br />
jos työyhteisön ulkopuolinen auktoriteetti ei määrittele, mitä kannattaa<br />
kehittää ja miten. Työn laatua ja kehittämisen tuloksia voi arvioida joko<br />
itse tai yhdessä kollegoiden kanssa tai odottaa, että sen tekee ulkopuolinen<br />
tarkkailija. Kuten Mikko Ojala toteaa, myös oman arvioinnin (=<br />
reflektoinnin) pohjaksi on hyvä hankkia dokumentoitua aineistoa. Näin<br />
päätelmät eivät nojaa vain ”mutu”-tuntumaan.<br />
Dokumentointi reflektion avuksi<br />
Professori Ojala toteaa myös: ”Usein toiminnan tarkastelu alkaa sillä, että<br />
henkilö ryhtyy keräämään toiminnasta faktoja. Se voi tapahtua esimerkiksi<br />
dokumentoinnin avulla.” VKK-Metron järjestämissä havainnointikoulutuksissa<br />
yleisön taholta nousi esille ongelma: Mitä tehdä dokumentoidulla<br />
aineistolla? Miten sitä voisi hyödyntää? Kouluttajana toiminut Lasse Lipponen<br />
totesi, että aineistoa voidaan kerätä jonkin arkisen ongelman ratkaisemiseen,<br />
esimerkiksi selvittämään, miksi ruokailutilanne on rauhaton?<br />
Mitä sen aikana oikeastaan tapahtuu? Edistävätkö tapahtumat tavoitteita?<br />
Jos eivät, mitä olisi havaintojen pohjalta syytä tehdä? Hän painotti, että<br />
tehtyjen ratkaisujenkin vaikutuksia tulee seurata ja dokumentoida.<br />
41
Change language