Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
keskeinen merkitys voisi olla siinä, että se kehittää toimijoiden itsetietoisuutta<br />
kasvatuskäytännön luonteesta ja sen merkityksestä <strong>omaan</strong> toimintaan<br />
(esim. Osterman & Kottkamp, 1993). Lisääntyvä tietoisuus antaa uusia<br />
mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun ja kehittymiseen. Syvenevä<br />
tietoisuus merkitsee myös sitä, että kasvattaja voi kokea itsensä aidommin<br />
ja olla samalla arkipäivän toimija.<br />
Reflektioon perustuvaa pedagogista <strong>kehittämistä</strong> voidaan konkretisoida<br />
kuvaamalla sitä suhteessa sille asetettuun tarkoitukseen, sisältöön<br />
ja prosessiin (Osterman & Kottkamp, 1993). Tarkoituksena on saada<br />
aikaan toiminnan muutosta niin, että on itse tietoinen muutoksesta.<br />
Muutos ilmenee ajattelussa, tunteissa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa<br />
ja toimintakulttuurissa. Sisältönä on monitasoinen tieto, joka voi olla<br />
yleistä, persoonallista, annettua, probleemaorientoitunutta, tiettyihin sisältöihin<br />
kytkeytyvää tai prosessiorientoitunutta. Tieto ankkuroituu myös<br />
teoreettisiin lähestymistapoihin kuitenkin niin että teoria ja käytännön<br />
toiminta ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Keskeistä on siis eräänlaisen<br />
käyttöteorian muotoutuminen. Keskinen tunnusmerkki reflektiolle on<br />
myös prosessikeskeisyys, joka voi muotoutua dialektiseksi, kokeilevaksi,<br />
yhteistoiminnalliseksi, kokonaisvaltaiseksi tai/ja persoonalliseksi. Prosessin<br />
osallistuvien eksperttien roolina ei ole opettaa vaan tukea muutosta.<br />
Käytännön toimijat ovat oppijoita eivätkä opetettavia ja he kehittävät ja<br />
tutkivat toimintaansa kuten toimintatutkijat voivat tehdä.<br />
Eräs tapa luonnehtia reflektiota on kiinnittää huomiota reflektiivisen<br />
ajattelun ja toiminnan väliseen vuorovaikutukseen (Hatton & Smith, 1994).<br />
Esimerkiksi Dewey (1993) korosti toiminnan kautta tapahtuvaa reflektiota.<br />
Näin kasvatus voi uudistua tavalla, jossa tavoitteet ovat dynaamisia eivätkä<br />
tarkkaan etukäteen suunniteltuja, joka voi johtaa kasvatuskäytäntöä<br />
staattisuuteen. Tiukka etukäteismäärittely johtaa siihen, että tavoitteet<br />
eivät kiinnity oppimisprosessiin ja sen kontekstiin. Näin henkilöllä ei<br />
ole mahdollisuutta oppia prosessien ja kontekstin kautta. Jos sen sijaan<br />
oppiminen etenee dynaamisten tavoitteiden avulla, toiminnan tavoitteet<br />
jäsentyvät toiminnasta sinänsä, jolloin näin saavutettu dynaaminen tavoite<br />
saa aikaan toiminnan, joka johtaa johonkin uuteen dynaamiseen tavoitteeseen.<br />
Tärkeä ehto tällaiselle dynaamisesti ohjautuvalle oppimiselle on<br />
taata sille riittävästi aikaa.<br />
Toiminnan kautta huomio kiinnittyy käytäntöön, jota tarkastellaan<br />
sekä ajattelun että tunteen avulla monipuolisesti, avoimesti ja vastuuta<br />
tuntien. Toiminnan dynaamiseen reflektioon liittyy tietoista ajattelua,<br />
28
Change language