Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca

Toiseen PDCA-sykliin tiimit keräsivät kysymyksiä, joilla he lapsia
havainnoidessaan saisivat tietoa lapsen sosiaalisuudesta. Kolmannessa
PDCA-syklissä tavoitteena oli löytää kysymyksiä, jotka antaisivat tietoa
lapsen tavasta järjestää oppimisympäristöään hänen omien kiinnostuksen
kohteidensa mukaisesti. Joissakin tiimeissä tämän lomakkeen kysymysten
luominen koettiin hankalaksi – ja usein kysymykset antoivatkin tietoa
aikuisten tavasta järjestää oppimisympäristöä, eikä niinkään lapsen tavasta
toimia oppimisympäristön muokkaajana. ”Tämä osio koettiin vaikeaksi. Osa
tiimien tekemistä kysymyksistä oli sitä, miten henkilökunnan tulee järjestää
oppimisympäristö, ei lapsen tapaa järjestellä ympäristöään.”
Neljännen syklin tavoitteena oli kerätä kysymyksiä, joilla saatiin tietoa
lapsen liikkumisesta. ”Oli vaikeuksia erottaa liikkuminen ja kinesteettisyys,
mutta ohjaajan tapaamisella asia selkiytyi.” Samaa toimintamallia noudattaen
saatiin luotua koko työyhteisöä palveleva havainnointilomake, jonka
perimmäisenä tavoitteena oli vahvistaa päiväkodin lapsilähtöisyyttä. ”Tulos
on yli odotusten, nyt kun kaikki kysymykset on käyty läpi. Olemme huomanneet,
että on ollut mahdollista löytää selkeitä helposti havainnoitavia asioita,
joita voi toteuttaa arjen lomassa … Se on taas nostanut motivaatiota jatkaa.”
Kun havainnointilomake oli viimein saatu kehiteltyä ja koekäytettyä,
työyhteisö ryhtyi pohtimaan, kuinka havainnointilomakkeella lapsen
vahvuuksista saadut tiedot yhdistettäisiin vanhemmilla olevaan tietoon
lapsesta. ”Pohdittiin, miten tieto vanhemmilta saadaan…” Tavoitteena oli
osallistaa myös vanhemmat päiväkodin toiminnan kehittämiseksi yhä
lapsilähtöisemmäksi. Täytettiin uusi lomake, joka kuvaa viidettä PDCAsykliä.
Nyt tavoitteena oli havainnointikaavakkeen valmistuminen sekä
vanhempien osallistamiseen tähtäävän toiminnan kuvaus.
Kuudennen PDCA-syklin tavoitteeksi asetettiin oppimisympäristön
tarkasteleminen lapsen vahvuuksista käsin. Tiimit palasivat päiväkodin
oppimis- ja opetussuunnitelmaan ja laativat näistä lähtevää oppimisympäristön
kehittämissuunnitelmaa. ”Henkilökunta on aivoriihenä tiimeittäin
tehnyt jo jotain ehdotuksia kehittämiskohteista…” Tavoitteeksi koko kehittämistoiminnalle
oli asetettu opetussuunnitelmassa mainitun lapsilähtöisyyden
todentaminen. Myös jotkin muut päiväkodin toimintakäytänteet,
esimerkiksi palaverikäytännöt ja pienryhmätoiminta, joutuivat tässä kohden
tarkastelun alaiseksi, jotta toiminnan lapsilähtöisyys todentuisi parhaalla
mahdollisella tavalla lapsen vahvuuksista käsin.
Oppimisympäristön kehittämissuunnitelman pohjaksi luotiin runko,
jossa erilaiset ideat asetettiin akselille helpommin toteutettavat – huimim-
61