Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca

konkreettisen, näkyvän keinon pedagogeille ja muille tahoille keskustella
ja neuvotella avoimesti ja demokraattisesti pedagogiikasta.
Pedagogisessa dokumentaatiossa tarkastellaan ja pyritään ymmärtämään
pedagogista käytäntöä ja sitä, mihin lapsi kykenee ilman etukäteen
määriteltyjä tai ajateltuja oppimisen ja kehittymisen normeja tai odotuksia.
Siinä ei oleteta, että se mitä dokumentoidaan kuvaa vain sitä, mitä lapsi
sanoo ja tekee tai mitä pedagogiikassa on todella tapahtunut. Pedagoginen
dokumentointi on Dahbergin ym. (1999) mukaan näkemisen prosessointia.
Tähän liittyy ajatus siitä, että se, mitä dokumentoidaan, ei sinänsä kuvaa
todellisuutta vaan on tulosta sosiaalisesta konstruktiosta, jossa pedagogi
valitessaan sen mitä dokumentoi osallistuu todellisuuden konstruointiin ja
rekonstruointiin. Näin pedagogisen toiminnan merkitys ei synny näkemisestä
ja havainnoista sinänsä, vaan merkitys rakennetaan ja konstruoidaan,
eli merkitys syntyy tulkinnan avulla. Dokumentoinnin avulla rakennetaan
ja konstruoidaan suhde itseensä pedagogina ja suhde lapseen/lapsiin, joiden
ajattelua, sanomista ja toimintaa dokumentoidaan. Näin hahmotettuna
pedagoginen dokumentointi ei ensisijaisesti ole objektiivista ja neutraalia
arviointia, vaan se on prosessi, jossa sitoudutaan ja osallistutaan pedagogiseen
toimintaan. Se mitä dokumentoidaan, perustuu valintaan, johon
pedagogi osallistuu. Myös se mitä ei valita on valinta.
Dahlbergin ym. (1999) mukaan pedagoginen dokumentointi on ennen
kaikkea prosessi, jossa keskeinen sisältö on pedagogisessa toiminnassa.
Sisällön dokumentoinnissa käytäntöä kirjataan ja tallennetaan mahdollisimman
usein ja yksityiskohtaiseksi. Kohteena on se, mitä lapset sanovat ja
tekevät, mitä tuotoksia lapset tuottavat, ja kuinka pedagogi on vuorovaikutuksessa
lapsiin ja heidän tapaansa työskennellä. Keinoja pedagogiseen
dokumentointiin voivat olla tapahtumien ja erityisesti lasten puheen ja
kielen kirjaaminen, nauhoittaminen ja videointi, valokuvaaminen, tietokonetallenteet
sekä lasten töiden ja tuotosten arkistointi. Keskeistä on, että
dokumentoinnin avulla pedagogiikka tehdään konkreettiseksi ja näkyväksi.
Dokumentointiaineiston prosessoinnissa kerättyä materiaalia ja sen
sisältöä käytetään pedagogisen työn reflektointiin tietoisella ja demokraattisella
tavalla. Prosessin reflektointi etenee eri tasoilla ja syvyydellä:
• pedagogin itsereflektio
• pedagogien keskinäinen reflektio
• reflektointi suhteessa toisiin reflektioihin
33