Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca

toisiin aktiivisiin kokeiluihin. Edellytyksenä on, että tähän liittyy riittävää
motiivia ratkaista aikaisemmin esiintyviä probleemoita tai aukkoja. Edellä
esitellyn mallin perusidea voidaan pelkistää periaatteessa yksikertaiseksi:
Reflektoiva kasvatuskäytännön uudistaminen saa alkunsa kysymyksistä ja
päättyy syvenevän reflektion kautta toiminnan muuttamiseen.
Pedagoginen dokumentointi osana reflektiota
Dahlbergin ym. (1999) käsitys reflektion merkityksestä pedagogiseen
toimintaan korostaa pedagogisen dokumentoinnin tärkeyttä. Heidän
mukaansa pedagogiselle dokumentoinnille on tunnusomaista seuraavanlaiset
oletukset:
• On väline reflektoida pedagogista toimintaa ja keino saada
aikaan eettinen suhde omaan itseensä, toisiin ja maailmaan.
• On keino, jolla pedagogi voi toimina tutkijana.
• Ei ole tavanomaista observointia ja dokumentointia, jossa tarkoituksena
on havainnoida ja dokumentoida universaalista ja
objektiivista sosiaalista todellisuutta.
• On prosessi, jolla konstruoidaan sosiaalista todellisuutta ja
konkreettista pedagogista toimintaa.
• On keino yhdistää teoria ja käytäntö, jolloin voidaan siirtyä
teoretisoinnista pedagogiseen käytäntöön ja opettamiseen.
• Syventää pintatasolle jääneet havainnot pedagogien antamiin
aitoihin merkityksiin.
• Tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää tiedon ja oppiaineksen
sosiaalista ja yhteiskunnallista merkitystä.
Dahlberg ym. (1999) mukaan pedagogisen dokumentoinnin avulla
voidaan pedagogeja auttaa siirtymään sosiaalisesti ulkopuolisesta
(socially outsider) toiminnan havainnoinnista sosiaalisten ja
yhteiskunnallisten merkityssisältöjen konstruointiin (socially insider). Se
voi toimia välineenä, jonka avulla voidaan saada aikaan reflektiivinen
ja demokraattinen pedagoginen käytäntö. Dokumentoinnin avulla
pedagogiseen käytäntöön voi etsiä syvempää merkitystä, lisätä omaa
vastuuntuntoa ja tehdä sitoutuneita päätöksiä. Dokumentointi tarjoaa
32