Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca

jolle on tyypillistä probleemanratkaisutyyppinen lähestymistapa, jossa
pohditaan ja testaan erilaisia vaihtoehtoja käytännön kehittämiselle ja
muutetaan toimintaa ajattelun ja kokemusten perusteella. Tälle vastakkaista
on toiminta, jota ei reflektoida, tai sitä reflektoidaan vain vähän. Tällöin
käytännön toiminnasta tulee rutiininomaista tai heittelehtivää. Siinä noudatetaan
traditioita ja aikaisempien toimijoiden käytäntöjä. Tällöin myös
teoreettinen tieto sovelletaan mekaanisesti ilman pohdintoja ja tietoisuutta
sen liittymisestä käytännön tilanteisiin.
Kuten jo edellä kävi ilmi, reflektiivisessä toiminnan analyysissa probleeman
ratkaisulla on keskeinen merkitys ja siksi se on eräs reflektion
yleisistä tunnusmerkeistä (esim. Hatton & Smith, 1994). Jos tätä pidetään
reflektion keskeisimpänä tunnusmerkkinä refektion voi määritellä lyhyesti:
se on toiminnan ajattelua. Usein lähdetään vielä siitä, että ajattelua tehdään
yhdessä muiden kanssa vaikka ajattelu perustuukin yleensä omakohtaisiin
havaintoihin, ajatteluprosesseihin ja johtopäätöksiin. Ajattelun ja pohdiskelun
avulla kasvattajat voivat kehittää syvenevää ymmärrystä toiminnasta
siinä kontekstissa, missä se tapahtuu, kiinnittämällä huomiota toiminnan
tarkoitusperien ja toiminnan toteutuksen välisiin ongelmiin.
Kriittisyyttä pidetään myös keskeisenä reflektioon liittyvänä tunnusmerkkinä
(esim. Hutton & Smith, 1994; Brookfield, 1995). Toiminnan
reflektioon liittyvä kriittisyys kehittyy usein pitkäaikaisena itsekriittisenä
ajatteluna siitä, miten toimintaa pitäisi muuttaa ja kehittää. Kriittisyydellä
voi olla myös edellistä laajempi tietoisuuden taso, jolloin toimija alkaa pohtia
syvällisemmin käytäntöä ohjaavaa kasvatusideologiaa ja sitä sääteleviä
arvoja. Tällainen taso on mukana esimerkiksi Dahlbergin ym. (1999)
tavassa hahmottaa pedagoginen dokumentointi, jota tarkastelen artikkelini
yhteydessä yksityiskohtaisemmin. Tällöin reflektio ei enää kiinnity suoraan
toimintaan vaan toimintaa ohjaaviin ja jäsentäviin uskomuksiin ja arvoihin.
Myös kriittisessä toiminnan reflektiossa yhteinen ajattelu ja pohdinta
kollegojen kanssa on keskeistä. Tällöin kollegat ovat kriittisiä ystäviä.
Ajatusten vaihto toisten kanssa kehittää reflektion syvyyttä, antaa siihen
uutta perspektiiviä ja rohkaisee testaamaan omia ajatuksia. Kun toimijat
voivat työskennellä yhdessä kriittisinä ystävinä palaute toiminnasta sekä
sen probleemoista ja kehittämisen suunnista voidaan tehdä monipuolisen
ja yhdessä avatun palautteen avulla (Venninen, 2007).
Yhdistämällä erilaisia reflektioon kytkeytyviä elementtejä reflektiivisen
ajattelun ja toiminnan muotoutumista on mahdollista tyypitellä sen tason
ja siihen liittyvän syvyyden perustella (esim. Van Manen, 1977). Usein
29