Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca

Kun pääsee tutuksi omien tuntemustensa kanssa, voi havaita tarkemmin
toistenkin tunnetiloja ja toivottavasti suhtautua niihin empaattisesti.
Ticle (1991, 320) painottaa, että työntekijöiden oppiminen käsittelemään
tunnereaktioitaan on yhtä tärkeää kuin muu opettamiseen liittyvä oppi
(ks. myös Talib 2002, 58).
Edellä kävi selväksi, että konfliktit nostavat tunteita esille. Isokorven
(2003, 221) tutkimuksissa kävi ilmi, että tunteiden hallinta koettiin vaikeaksi
asiaksi. Hän päätyikin ajatukseen, että näiden taitojen suhteen ihminen
on aina keskeneräinen. Omassa tutkimuksessani (Venninen 2007) kävi
onneksi ilmi, että tunteita on mahdollista oppia hallitsemaan suhteellisen
tehokkaasti. Se vaatii kuitenkin tietoista paneutumista.
Koulutuksia ja muita yhteisiä tapaamisia järjestäessämme paneuduimme
siihen, että tilaisuudesta jäisi osallistujille myönteinen olo. Pyrimme
korvaamaan vaikeatajuiset sanat arkikielellä tai selventämään niiden merkitystä.
Pyrimme jaksottamaan kokonaisuudet helposti sisäistettäviksi
ja takaamaan osallistujille keskustelumahdollisuuden. Näin halusimme
välttää synnyttämästä pätemättömyyden tai voimattomuuden tunteita.
Jo aloitusseminaarissa saimme runsaasti kiitosta, että liitimme teorian,
informaation ja tunteisiin vetoavat asiat sopivassa suhteessa yhteen. Kuohuviinin
skoolaus yhdessä muiden ”tutkimusmatkalle lähtijöiden” kanssa
loi innostusta ja yhteenkuuluvuutta.
Matkakumppanien tuki merkitsee paljon
Meillä jokaisella VKK-Metro-hankkeen työntekijällä on ollut omat vastuualueemme,
mutta suuri osa työajastamme on kulunut myös yhteisten
pohdintojen ympärillä tai tutkimuspäiväkotien henkilökuntia sekä muita
yhteistyötahoja tavattaessa. Olemme harjoitelleet uudenlaista kehittämistä,
jossa suurimpana haasteena on ollut alueen valtava henkilöstömäärä.
Monia meiltä pyydettyjä apuja olemme joutuneet tarkastelemaan siltä
kannalta, kuinka suuri vaikuttavuus milläkin työllä on koko kenttää tai
tutkimuspäiväkotiverkostoa kohtaan.
Vaihtoehtojen löytäminen moniin erilaisiin asioihin ei ole aina ollut
helppoa, mutta jokaisen ongelman suhteen olemme päätyneet jonkinlaiseen
ratkaisuun, tästä olemme ylpeitä. Kiitollisia olemme siitä, että meilläkin on
ollut lupa edetä pienin askelin. Ohjausryhmämme on kunnioittanut meitä
ja suonut meidän edetä omalla tempollamme, joka ei aina ole ollut sama
kuin ohjausryhmäläisten. Milloinkaan he eivät ole vähätelleet asiantunte-
258