Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
luottamukselle on lisäksi se, että jokaisen jäsenen on rakennettava luottamus<br />
jokaiseen toiseen ryhmän jäseneen. Siksi luottamuksen syntyminen<br />
vie pitkän ajan. Jäsenten vaihtuminen tiimissä voi vaikuttaa voimakkaasti<br />
tiimin muihinkin sisäisiin tekijöihin, rooleihin, vuorovaikutukseen ja<br />
tiimin suorituskykyyn. (Keyton 1995, 211; 1998, 372–373.)<br />
Dialogi vaatii harjoittelua<br />
Avoimuuden kehittyminen tiimin tai työyhteisön sisällä on pitkä, mutta<br />
jatkuvasti rikastuva prosessi. Jos yksikin työntekijöistä rohkaistuu rehellisesti<br />
tu<strong>omaan</strong> esille omia, muista ehkä eroavia käsityksiään asioista,<br />
voivat muut työtoverit saada häntä kuunnellessaan kosketuksen myös<br />
omiin ennen tiedostamattomiin ajatuksiinsa. Jos hekin kertovat näistä<br />
ajatuksistaan tai tuntemuksistaan muille, keskustelu on saanut vahvoja<br />
dialogisuuden piirteitä ja omaa työtä aletaan oppia tarkastelemaan uudelta,<br />
syvällisemmältä tasolta.<br />
Dialogi on yksi niistä välineistä, joiden avulla rakennetaan yhteistä<br />
jaettua ymmärrystä monin tavoin erilaisten työntekijöiden kesken. Kaikki<br />
keskustelu ei ole dialogia, sillä dialogin yksi ominaisuus on, että kaikki<br />
osallistujat ovat aktiivisia ja tasa-arvoisia (ks. Isoherranen 2005, 24–26;<br />
Peavy 1999, 87–89). Tämä ei aina toteudu. Tiimityöskentelyn arkipäivässä<br />
ilmenee usein esimerkiksi asemavalta, joka helposti johdattelee keskusteluja.<br />
Silloin jollakin tavalla korkeamman statuksen omaavat henkilöt esiintyvät<br />
varmemmin ja puhuvat enemmän. He kommentoivat, kritisoivat ja keskeyttävät<br />
muita useammin. (Ks. Isoherranen 2005, 37.) Aiemmin tuli jo<br />
esille, ettei dialogisuus toteudu, jos kaikki eivät tuo ajatuksiaan yhteiseen<br />
keskusteluun. Vastuu siitä on sekä puhujilla että kuuntelijoilla. Kukaan ei<br />
voi väkisin pakottaa toista keskusteluun mukaan. Toisaalta kukaan ei jaksa<br />
jatkuvasti tuoda ajatuksiaan esille, jos muut eivät osoita arvostavansa niitä.<br />
Dialogin kautta tapahtuva oppiminen on tehokasta, koska sen aikana<br />
syntyy kosketus jokaisen osallistujan omiin ajatuksiin ja käsityksiin käsiteltävästä<br />
asiasta. Sarja (2000) on tutkinut dialogioppimista ja todennut<br />
sen soveltuvan erityisesti moniammatillisessa ryhmätyössä esiin tulevien<br />
ongelmatilanteiden selvittämiseen. Hän toteaa dialogioppimisen olevan<br />
vaativa oppimisen muoto ja soveltuvan hyvin oppimisympäristöihin, joissa<br />
on toivottavaa ryhmän jäsenten tuleminen tietoisiksi paitsi omasta myös<br />
toistensa ajattelusta. (Sarja 2000, 138–141.) Näinhän on kyse kasvatus-<br />
38
Change language