Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca

Työyhteisössä uuden tiedon luomista edistävät ihmisten avoin kohtaaminen,
omien käsitysten jakaminen toisten kanssa ja niiden rehellinen
reflektointi. Vaikka myös ympäristöt vaikuttavat tiedon luomisprosessiin,
uutta tietoa luodaan yksilöiden välillä. Tiedon muuntamisprosesseissa
hiljaista tietoa muunnetaan selväksi, sanallisesti ilmaistavaksi tiedoksi ja
päinvastoin. Hiljainen, implisiittinen, tieto voi käsittää epämuodolliset
henkilökohtaiset taidot tai ammattitaidon, joita kutsutaan tietotaidoksi.
Tähän sisältyy myös kognitiivinen ulottuvuus, joka koostuu uskomuksista,
ihanteista, arvoista, tiedonjäsentämistavoista ja ihmisen mielessä todellisuutta
koskevien mielikuvien malleista, jotka ovat yksilölle ominaisia ja
joita pidämme tärkeinä. Vaikka tätä hiljaista tietoa on vaikea ilmaista,
se muovaa tapaamme hahmottaa maailmaa. Hiljainen tieto on erittäin
omakohtaista ja sitä voi olla vaikeaa sanallistaa tai muotoilla. Tämä tekee
hiljaisen tiedon vaikeasti viestitettäväksi ja jaettavaksi toisten kanssa.
Henkilökohtaiset oivallukset, intuitiot ja oletukset kuuluvat tällaiseen
tietoon. Se pohjautuu syvälti yksilöiden toimintaan ja kokemuksiin sekä
jokaisen yksilön arvoihin, ihanteisiin ja tunteisiin, joita he pitävät tärkeinä.
Eksplisiittinen tieto sen sijaan voidaan ilmaista sanoin; se on jäsenneltyä ja
selkeää ja sitä voidaan käsitellä yhdessä keskustellen. (Heikkilä & Heikkilä,
2007, 179–187)
Käytännössä monenlaiset keskustelut ja dialogit antavat mahdollisuuden
hiljaisen ja selkeän, sanallisesti ilmaistavan tiedon väliseen vuorovaikutukseen.
Ne luovat edellytyksiä osaamisen muuntamisen prosesseille
ja uuden tiedon luomiselle. Tiedon luominen on spiraalinen prosessi
eksplisiittisen ja hiljaisen tiedon välillä. Näiden kahden tietokategorian
yhdistäminen mahdollistaa asian käsitteellistämisen nelivaiheisen mallin
avulla. Uuden tiedon luomisprosessit ovat sosialisaatio, ulkoistaminen,
yhdistäminen ja sisäistäminen. (Heikkilä & Heikkilä, 2007, 179–187)
Sosialisaatioprosessissa äänetöntä tietoa muunnetaan yhteisten kokemusten
avulla. Se edellyttää, että yhteisiin tilanteisiin osallistuu useita
eri tavoin ajattelevia ja kokemuksiltaan erilaisia yksilöitä. Ulkoistamisessa
sosialisaation aikana saatu hiljainen tieto tulkitaan ja ilmaistaan ymmärrettävästi
muille. Siinä pyritään muodostamaan yhteinen kokonaiskäsitys,
jota voidaan kutsua yhteiseksi tiedoksi. (Heikkilä & Heikkilä, 2007,
179–187) Kun käytännön toimintaa työyhteisössä yhdessä reflektoidaan,
kuvallinen tallenne konkreettisesti tapahtuneesta auttaa sanoittamaan
tekemistä ja myös sen takana olevaa ajattelua. Työyhteisön yksilöillä on
paljon hiljaista tietoa, joka ei välity kollegoille. Kun tätä ajattelua saadaan
217