Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuten edellisestäkin artikkelista käy ilmi, Dahlberg (1999) kollegoineen<br />
painottaa pedagogisen dokumentoinnin tärkeyttä oman työn<br />
arvioinnin apuna. Dokumentoinnin kautta kasvattaja voi toimia oman<br />
työnsä tutkijana. Sen avulla selvitetään, mitä tilanteessa ja prosessissa itse<br />
asiassa tapahtuu. Pienet yksittäisetkin havainnot voivat saada merkityksen<br />
hahmottuessaan osaksi kokonaisuutta.<br />
Jatkuvan tietoisen työn kehittämisen kautta kehittyy niin sanottu<br />
käyttöteoria (se teoria, jonka mukaan todellisuudessa toimitaan). Mikko<br />
Ojala tuo esille, että käyttöteoria rakentuu hitaasti. Itse haluan sen lisäksi<br />
painottaa, että käyttöteorian ja julkiteorian (se teoria, jonka mukaan kerrotaan<br />
itse toimittavan) suhdetta tulee uskaltautua reflektoimaan. Jokainen<br />
meistä osaa kuvata kauniisti, minkälaisten periaatteiden mukaan haluaa<br />
kasvattaa lapsia. Kiireessä tai väsyneenä tulee usein toimittua omiakin<br />
periaatteita vastaan. Silloin käyttöteoria ei ole yhtenevä julkiteorian kanssa.<br />
Ristiriita olisi kyettävä ratkaisemaan. Osittain samaa asiaa tarkoitetaan,<br />
kun puhutaan kirjoitetun opetussuunnitelman ja piilo-opetussuunnitelman<br />
eroavuuksista. Piilo-opetussuunnitelma tarkoittaa niitä asioita, joita lapset<br />
oppivat ilman, että niiden oppimiseen olisi pyritty. Esimerkiksi opetussuunnitelmassa<br />
voidaan painottaa toisten huomioimista, mutta piiloopetussuunnitelma<br />
näyttää, etteivät aikuisetkaan pyri kyseisiin tavoitteisiin<br />
keskinäisessä viestinnässään. Silloin piilo-opetussuunnitelma vie pohjaa<br />
varsinaiselta opetussuunnitelmalta.<br />
Edelleen Mikko Ojala toteaa: ”Toiminnan kautta huomio kiinnittyy<br />
käytäntöön, jota tarkastellaan sekä ajattelun että tunteen avulla monipuolisesti,<br />
avoimesti ja vastuuta tuntien.” Näin toiminnan tarkasteluun tulisi<br />
sisältyä sekä tunteitten tasolla tapahtuvaa että tätä analyyttisempaa reflektointia.<br />
Vastuu kulkee mukana, kun tiedostetaan jokaisen toimenpiteen<br />
vaikutus lapselle ja perheille. On uskaltauduttava esimerkiksi myöntämään,<br />
jos joistakin tavoista halutaan pitää kiinni vain siksi, että ne ovat työntekijöille<br />
mukavia. Kun asia on tiedostettu, voidaan sitkeämmin pyrkiä<br />
muuttamaan toimintaa lasten kannalta laadukkaammaksi.<br />
Reflektiolla on suuri merkitys oman työn kehittämisessä. Reflektioon<br />
uskaltautuminen vaatii luottamusta omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin<br />
oppia lisää, samoin toisten hyväntahtoisuuteen. Päiväkotityöympäristössä<br />
olisi tärkeää, että jokaisen ammattiryhmän edustajat uskaltautuisivat<br />
näyttämään myös oman tietämättömyytensä, kysymään ja pyytämään<br />
apua toisilta. Olen viitannut kolumnissani (www.socca.fi/vkk-metro) Vea<br />
Vecchin ajatuksiin siitä, että havainnointia harjoiteltaessa herää usein epä-<br />
42
Change language