Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tärkeitä rooleja kehittämistyössä<br />
Kuten Anna-Riitta Mäkitalo tuo esille kirjoituksessaan, koimme tärkeänä,<br />
että tutkimuspäiväkotien työtä ohjasivat henkilöt kuntien omista organisaatioista.<br />
Ohjaajien kokemuksia seurattiin tiiviisti kuukausittaisessa<br />
prosessiseurannassa, jossa he muun muassa vastasivat kysymykseen, miten<br />
ohjaustyö on liittynyt heidän <strong>omaan</strong> <strong>työhön</strong>sä ja onko se mahdollisesti<br />
tukenut sitä. Näin jälkikäteen voimme vastausten perusteella todeta, että<br />
ratkaisu oli oikea.<br />
Seppo Sarras tuo omassa kirjoituksessaan esille, kuinka häneltä ohjaajana<br />
odotettiin aluksi konkreettisia neuvoja ja valmista materiaalia.<br />
Jokainen ohjaaja oli hieman erilaisten odotusten edessä ja joutui ratkaisemaan<br />
tilanteen itsenäisesti. Ohjaajan roolina oli myös tukea työntekijöitä<br />
olemaan tukena omille kollegoilleen. Tärkeää on kulkea vierellä hyväksyvänä<br />
kanssakulkijana, rohkaista tarkastelemaan rehellisesti ja kriittisesti omaa<br />
työtään – toimia niin sanottuna kriittisenä ystävänä.<br />
Tutkimuspäiväkotien henkilökunnat pitivät johtajan panosta erittäin<br />
merkittävänä kehittämistyön onnistumiselle. Johtaja oli esimerkiksi järjestänyt<br />
aikaa kehittäjätiimien yhteiskokouksille tai mahdollistanut sijaisjärjestelyin<br />
mahdollisimman monen osallistumisen yhteisiin koulutuksiin.<br />
Koulutuksiin osallistuminen oli joskus ollut todella vaikeaa ja vähäisten<br />
osallistujien kautta aiheuttanut myös kouluttajaresurssien hukkaamista.<br />
Jotkut olisivat kaivanneet kehittämistehtävänsä toteuttamiseen enemmän<br />
tukea sekä omalta johtajalta että ohjaajalta. Ohjaajien kuukausittaiseksi<br />
panostukseksi yhtä tutkimuspäiväkotia kohti oli kuntien kesken päätetty<br />
yksi päivä. Jo ennakkoon tiesimme, ettei se kaikissa tapauksissa tulisi<br />
riittämään, mutta ohjaajien silloisista työtehtävistä ei ollut mahdollista<br />
leikata suurempaa palaa tälle tehtävälle.<br />
Myös johtajat viestittivät yhä kasvavista vaatimuksista ja ilmaisivat<br />
työskentelevänsä jaksamisensa äärirajoilla. Ehkä ainoa mahdollisuus saada<br />
johtajalta lisää aikaa olisi yhteistuumin <strong>päiväkodin</strong> sisällä liittää kehittämistehtävä<br />
entistäkin voimakkaammin osaksi talon yhteistä pedagogista<br />
<strong>kehittämistä</strong>, johon se itsessään kuuluu.<br />
Tunnejohtaminen koettiin tärkeäksi. Väsyneiden työntekijöiden<br />
rohkaiseminen ja kannustaminen, toisaalta myös tietyissä tilanteissa patistaminen<br />
koettiin tärkeiksi asioiksi. Vaativuus ja ymmärrys oikeassa<br />
suhteessa lienee osuva resepti tutkimus<strong>päiväkodin</strong> johtajalle.<br />
Johtajien ohella päiväkotien yhdyshenkilöillä oli tärkeä rooli, tärkeämpi<br />
kuin olimme ennalta uskoneet. VKK-Metron taholta olimme edellyttä-<br />
255
Change language