Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca

eflektiivinen toiminnan tarkastelu alkaa sillä, että henkilö ryhtyy keräämään
toiminnasta faktoja. Se voi tapahtua esimerkiksi dokumentoinnoin
avulla. Tällainen reflektointi on pääosin kasvatuskäytännön teknistä kuvaamista.
Siinä kirjataan ekologisesti orientointuneen tutkimusaineiston
keräämisessäkin omaksutun tavan mukaan tarkkaan ylös tapahtumat ja
niiden konteksti ilman että samalla ryhdytään tulkitsemaan niitä. Reflektioprosessin
edetessä pohdinnan syvyys lisääntyy. Kasvatuskäytäntöä
tarkastellaan kiinnittämällä huomiota esimerkiksi sen tavoitteisiin, prosesseihin
ja toivottuun tulokseen. Yhteinen ja avoin pohdinta on tälläkin
reflektion tasolla keskeistä. Reflektio voi edetä vielä seuraavan vaiheeseen,
jolle on tunnusomaista kriittisyyden lisääntyminen. Kriittiseen reflektioon
liittyy periaatteellista pohdintaa kasvatuskäytännön päämääristä ja sen
toteutuksesta, moraalista ja eettistä pohdiskelua, avointa arviointia sekä
avoimuutta kuunnella ja toimia muiden kanssa. Kriittisessä reflektiossa
käytäntöä voidaan pohtia esimerkiksi suhteessa varhaiskasvatuksen yhteiskunnalliseen,
sosiaaliseen, poliittiseen, kulttuuriseen ja pedagogiseen
perustehtäviin.
Reflektion mallintaminen
Edellä on käynyt ilmi, että reflektion määrittelyssä ja sen olennaisten
elementtien kuvaamisessa on monia vaihtoehtoja. Myös tulkinnat siitä,
mistä reflektiossa todella on kysymys vaihtelevat. Tästä huolimatta on
eräitä yrityksiä täsmentää reflektiota mallintamalla sen olennaiset osatekijät.
Esittelen näistä kaksi mallia, jotka poikkeavat jossain määrin toistaan
vaikka niissä on yhteisiäkin elementtejä.
Analysoidessaan käytännön ja teorian linkittymistä erityisesti opettajien
koulutuksen näkökulmasta Korthagen (2001) on kehittänyt ALACTmallin.
Malli perustuu ajatukseen, jonka mukaan teorian ja käytännön
kohtaaminen voisi edetä viiden toisiinsa liittyvien osaprosessien kautta: (a)
toiminta, (b) toiminnan reflektointi, (c) tietoisuus olennaisista tekijöistä,
(d) vaihtoehtoisten toimintatapojen kehittäminen, ja (e) uusi toiminta. Kun
ollaan toiminnan vaiheessa, on tärkeää kiinnittyä koettuihin konkreettisiin
probleemoihin sellaisina kuin ne esiintyvät ja millaisissa tilanteissa niitä
esiintyy. Reflektiivisessä käytännön kehittämisessä on tärkeää pitää yllä
halukkuutta muuttumiseen ja kehittymiseen siten, että yllykkeet eivät tule
ulkoa käsin ja ne vastaavat toimijoiden tarpeita. Keskeistä siis on riittävä
motivaatio muutokselle. Tätä seuraavassa osavaiheessa toimijoiden tulisi
30