Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca

Opettaminen osoittautuikin välillä aivan mahdottomaksi. Toisista tuntui, että
Ninni leikki vain kohteliaisuudesta eikä huvikseen. No, mutta juokse, huusi
Pikku Myy, etkö osaa edes hypätä?
Ninnin kapeat sääret juoksivat ja hyppivät tottelevaisesti. Sitten hän seisoi
jälleen hiljaa.
Odotatko sinä kiitoksia, mitä, huusi Pikku Myy, eikö sinussa ole yhtään puhtia?
Ei hän oikein osaa leikkiä, Muumipeikko sanoi nolona.
Hän ei osaa myöskään suuttua, sanoi Pikku Myy, se hänessä on vikana. Kuule
Ninni, sinä et saa koskaan omia kasvoja ellet opi liikkumaan, leikkimään,
tutkimaan ja ilmaisemaan itseäsi. Usko minua!
”Olet varmaan oikeassa”, Ninni kuiskasi.”
Helmikuu 2009, Sörnäinen
Kuljettaja: Onko teillä jokin muuttunut kehittämishankkeen aikana?
Maj Nio: ConnectedDay:stä on tullut viikoittainen toimintatapa. Otan kuvia eri tapahtumista
ja tilanteista, siihen ei mene enää niin kauan aikaa. Vanhemmilta
saatu palaute kuvista on kylläkin vähäistä, sitä ihmettelen!
Malli Kas: Leikki ja leikin havainnointi on tullut vieläkin tärkeämmäksi. Leikkiä
on oltava paljon ja se saa jatkua – opetettava asia ujutetaan leikin sekaan. Turhista
rutiineista on luovuttu. Pienempien ryhmässä en pidä enää aamupiiriä,
vaan lapset juttelevat kuulumisiaan aamulla heti tullessaan hoitoon ja kertovat
esimerkiksi lelustaan.
Mella Stava: Vanhemman valokuvaa käytän varsinkin pienillä lapsilla ikävän poistoon.
Tämä käytäntö alkoi jo ennen kehittämishanketta ja kuvan käyttö on
lisääntynyt vuoden mittaan. Se toimii!
Mari Seva: Mitään turhaa ei ole tarvinnut tehdä, vaan kaikki on ollut itsellemme
eduksi. Nyt kyllä alkaa jo vähän väsyttää koko hanke, mutta onneksi kuljettaja
osaa hyvin rauhoitella, eikä tämä hanke ihan valmiiksi vuodessa tule.
Maire A: Aina kannattaa kokeilla ja kehittää ammattitaitoa. Olen oppinut syventämään
uusia ajatuksia arkisessa toiminnassa. Myös tietoisuus työn tärkeydestä
ja arvostus omaa työtä kohtaan ovat kasvaneet.
209