Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
matkaa maisemissa vilahteli hämmennystä, väsymystä, evvk:ta, mutta<br />
myös innostuksen kipinöitä ja puhtia. Alkuinnostuksen maisemissa syntyi<br />
suuriakin toiveita. Tuliko meille nyt mahdollisuus tarttua tosi toimiin ja<br />
saattaa isojakin asioita työssämme kuntoon? Ohjaaja kyllä puhui pienistä<br />
askelista. Joskus ne tahtovat jäädä suurten alle.<br />
Kuinka kehittämistoimintaa tehdään? Välillä tuntui, etten saa edes<br />
perusajatuksesta kiinni. Sitten taas yhteisellä ihmettelyllä ymmärrys kehittämisen<br />
ydinajatuksesta selkeni yksinkertaisena ja kirkkaana. Hienoa, kun<br />
joku meistä huomasi avata hämmennystään ja uskalsi kyseenalaistaa koko<br />
jutun: ”Miksei me voida tehdä työtämme ilman <strong>kehittämistä</strong>, kun joka<br />
tapauksessa pyrimme tekemään parhaamme?” – Kysymykset käynnistivät<br />
ajattelua ja toivat erilaisia näkökulmia tarkasteluun. Mitä se tarkoittaa,<br />
kun ”teemme parhaamme”? Onko meillä lainkaan samanlainen käsitys<br />
parhaasta ja siitä, kenen parasta me toiminnallamme luomme? Miten voisimme<br />
päästä lähelle yhteistä ymmärrystä samalla, kun meillä on asioille<br />
niin monenlaisia merkityksiä?<br />
VKK-Metron käynnistämä toiminta saatteli meidät sen toiminnoista<br />
kaikkein vaikeimman pariin, jossa yhteistä työtä rakennetaan dialogissa<br />
työtovereiden kanssa. Säännöllinen kokoontuminen tuki metron kulkua.<br />
Dialogissa kuuntelemisen taito on meille kaikille haasteellista. Pelkkä<br />
kuuleminen ei vielä riitä, asiaa tulisi myös ”funtsata” – mitä toisen sanoma<br />
voisi oman tai ryhmäni toiminnan kannalta tarkoittaa, voisiko sanomassa<br />
olla myös aineksia oman asenteeni muotoutumiseen. Osallistujat tuovat<br />
keskusteluun oman näkemyksensä. Näkemyksestä voi etsimällä muotoutua<br />
yhteistä ja jaettua ymmärrystä. Voisiko yhteisen etsiminen auttaa meitä<br />
hyppäämään sellaisen metron kyytiin, jolla olisi yhteinen suunta? Maisemat<br />
vilistivät matkan varrella. Epäilyksetkin palasivat mieleen. Aika ajoin<br />
ihmettelin, mitä hyötyä tästä on? Mihin hyöty kohdentuu?<br />
Joskus metro syöksyi tunneliin, jossa työvuorojen vankka asema hallitsi<br />
sen kulkua. Arjen vauhdissa ja maisemien hämärtyessä oli vaikea erottaa<br />
mistä käsin perustehtävämme muotoutuu. Missä määrin työmme ohjautuu<br />
aikuisten työvuoroon perustuvista tarpeista ja missä määrin lasten tarpeista<br />
käsin? Mistä käsin työn sujuvuutta määritellään? Käsityksemme saattavat<br />
ajan myötä pelkistyä arjen toimintaa ohjaaviksi itsestään selviksi tavoiksi<br />
ja rutiineiksi. VKK-Metron myötä dialoginen toiminta työtovereiden,<br />
ohjaajan ja ulkopuolisten koulutusten kanssa pysäytti meidät sopivasti ja<br />
hämmensi hämmennystämme.<br />
115