Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Löytöretkellä omaan työhön - kehittämistä päiväkodin arjessa - Socca
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
myös yksi työväline <strong>päiväkodin</strong> ja vanhempien välisen kasvatuskumppanuuden<br />
kehittämiseen.<br />
Tuohon sangen kunnianhimoiseen tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitsimme<br />
jatkuvaa lasten ja toiminnan havainnointia ja dokumentointia<br />
sekä lisäksi mahdollisesti jonkin konkreettisen tavan selkiyttää kansioiden<br />
sisältöä. Toiseksi pääkohteeksemme tulikin havainnoinnin ja dokumentoinnin<br />
kehittäminen siten, että se palvelisi sekä kasvunkansioiden sisältöä<br />
että ohjaisi meitä kasvattajia oman työmme suunnittelussa ja arvioinnissa.<br />
Tonttulassa kehittämistyön vastuuryhmän muodostivat ryhmien neljä<br />
lastentarhanopettajaa, joista kaksi työskenteli Hiidenpirtissä, Kannonkolossa<br />
ja Sienituvassa yksi kummassakin. Suurimmaksi huolenaiheeksi<br />
nousi heti alussa <strong>päiväkodin</strong> muun henkilökunnan sitouttaminen mukaan<br />
tutkimukseen samoin kuin informaation kulun varmistaminen ja arjen<br />
työn organisointi niin, ettei tutkimuksen mukanaan tuoma lisätyö kävisi<br />
ylivoimaiseksi. Toisaalta totesimme vahvuuksiimme aina kuuluneen yhdessä<br />
tekemisen periaatteet ja julmetun periksi antamattomuuden – kun<br />
on johonkin ryhdytty, se halutaan viedä kunnialla loppuun saakka. Koko<br />
henkilökunnalta löytyy myös tahtoa tehdä työnsä ammattitaitoisesti ja<br />
halua kehittää sekä itseään että työtään. Kaiken kaikkiaan yleinen asenne<br />
alkuhämmennyksen jälkeen nousi lähtökohdiltaan plussan puolelle.<br />
Liikkeelle lähdettiin haparoiden ja jokaiselle ryhmälle parasta reittiä<br />
etsien – jos nyt ei hiukset vauhdissa hulmuten, niin pientä tuulenvirettä<br />
tuntien kuitenkin! Pysyäksemme suunnassa ja saadaksemme rohkaisua<br />
pimeyden hetkinä, tarvitsimme ehdottomasti lähiohjaajamme Seppo Sarraksen<br />
järjen ääntä. Seppo pysyi tyynenä kaikkina niinä kertoina, jolloin<br />
kokoonnuttaessa ilmoitimme, että ”EI TÄSTÄTULE MITÄÄN, ME EI<br />
SAADA MITÄÄN AIKAISEKSI!!!” Sepon ansiosta aloimme pikkuhiljaa<br />
hyväksyä ajatuksen siitä, että pään sisällä tapahtuvat muutokset olivat kaiken<br />
muun kehittämisen perusta ja lähtökohta – silloinkin, kun itse jo odotimme<br />
itseltämme jotain konkreettista esiteltävää, kuten dokumentointitapojen<br />
hahmottumista ja kasvunkansioiden rakenteen selkiytymistä.<br />
Tahroja paperilla<br />
Jos asioiden kirjaaminen tuottikin meille hankaluuksia, niin puhetta<br />
riitti sitäkin enemmän. Asioita funtsattiin yhdessä ja erikseen; veivattiin<br />
edestakaisin, tsekattiin vaikutuksia ja duunattiin taas jatkotoimenpiteitä.<br />
PDCA-kaavakkeelle kirjoitettuna ajatuksemme tuntuivat kuitenkin usein<br />
136